Jäseniä koskevista säännöistä

Euroopan parlamentti koostuu 705 jäsenestä, jotka on valittu laajentuneen Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi.

Valokuva Strasbourgin istuntosalista täysistunnon aikana

Jäsenvaltiot päättävät itse vaalitavasta, mutta niiden on varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja vaalisalaisuus. Euroopan parlamentin vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Äänestysikäraja on Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Maltassa 16 vuotta, Kreikassa 17 vuotta ja muissa jäsenvaltioissa 18 vuotta.

Edustajanpaikat jaetaan jäsenvaltioiden väkiluvun perusteella. Yli kolmasosa Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Jäsenet jakautuvat ryhmiin poliittisten kantojen, ei kansallisuuksien mukaan.

Jäsenet työskentelevät sekä omissa vaalipiireissään että Strasbourgissa, jossa pidetään vuosittain 12 täysistuntoa, ja Brysselissä, jossa pidetään täysistuntoja ja valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia.

Jäseniin sovelletaan vuonna 2009 vahvistettua säännöstöä.

Lisätietoa:

Lahjomattomuus Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti pitää erittäin tärkeänä jäsentensä poliittisen toiminnan nuhteettomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Sen varmistamiseksi parlamentti on ottanut käyttöön huomattavan määrän sääntöjä ja toimenpiteitä, joita on vahvistettu entisestään osana kattavaa tarkistusprosessia vuonna 2023.

Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt

Menettelysäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2012, ja niitä tarkistettiin viimeksi vuonna 2023. Niissä asetetaan pääperiaatteeksi, että jäsenet toimivat ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suorittavat tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja Euroopan parlamentin arvokkuutta ja mainetta varjellen.

Menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, miten jäsenten olisi korjattava eturistiriitatilanne. Lisäksi niihin sisältyy muun muassa sääntöjä ilmoitusvelvoitteista, entisten jäsenten toiminnasta ja jäsenten toimintaa käsittelevästä neuvoa-antavasta komiteasta.

Menettelysäännöissä myös velvoitetaan jäsenet toimittamaan yksityiskohtainen ilmoitus yksityisistä sidonnaisuuksistaan, ilmoitus varallisuudestaan ja tarvittaessa ilmoitus siitä, että he ovat tietoisia heitä koskevasta eturistiriidasta. Lisäksi menettelysäännöissä velvoitetaan jäsenet julkistamaan kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien ja kolmansien maiden viranomaisten edustajien kanssa. Tiedot on julkistettava myös silloin, kun avustajat osallistuvat tapaamisiin jäsenten puolesta. Jäsenten on myös ilmoitettava osallistumisestaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin, kun kolmas osapuoli korvaa heidän matka-, majoitus- tai oleskelukulunsa kokonaan tai osittain tai maksaa tällaiset kulut suoraan. Jäsenten ilmoituksissaan antamat tiedot ovat esillä heidän profiilisivuillaan, lukuun ottamatta ilmoitusta varallisuudesta, joka ei ole julkinen.

Jäsenten on menettelysääntöjen täytäntöönpanomääräyksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti lisäksi ilmoitettava lahjoista, joita he ovat vastaanottaneet edustaessaan virallisesti Euroopan parlamenttia ja joiden arvo on arviolta yli 150 euroa. Tällaiset lahjat kirjataan lahjarekisteriin.

Puhemies voi määrätä seuraamuksia jäsenille, joiden todetaan rikkoneen menettelysääntöjä. Puhemies ilmoittaa seuraamuksesta täysistunnossa, ja se pidetään näkyvästi esillä parlamentin verkkosivustolla.

Lisätietoja:

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea on elin, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Neuvoa-antava komitea myös arvioi puhemiehen pyynnöstä tai muun suoran yhteydenoton johdosta menettelysääntöjen väitettyjä rikkomistapauksia ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja. Neuvoa-antava komitea valvoo ennakoivasti, että jäsenet noudattavat menettelysääntöjä ja niiden täytäntöönpanomääräyksiä.

Neuvoa-antava komitea koostuu kahdeksasta jäsenestä. Puhemies nimittää jäsenet ottaen huomioon heidän kokemuksensa sekä poliittisen tasapainon ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Kukin komitean jäsenistä toimii vuorollaan neuvoa-antavan komitean puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puhemies nimittää myös yhden varajäsenen jokaisesta poliittisesta ryhmästä, joka ei ole muuten edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa.

Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan.

Lisätietoja:
Seitsemäs vaalikausi:
Kahdeksas vaalikausi:
Yhdeksän vaalikausi:

Muut jäsenten avoimuutta ja etiikkaa koskevat säännöt

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Kaikkia jäseniä menettelysääntöjen nojalla koskevien velvoitteiden lisäksi parlamentti on ottanut käyttöön useita erityisiä sääntöjä, joilla vahvistetaan avoimuutta ja etiikkaa kaikilla toiminta-aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään etiikkaan edunvalvonnan yhteydessä.

Edunvalvojien osallistuminen tapahtumiin

Organisaatiot, joihin sovelletaan avoimuusrekisterin sääntöjä, voivat järjestää tapahtumia tai osallistua tapahtumien järjestämiseen parlamentissa vain, jos ne ovat rekisteröityneet asianmukaisella tavalla avoimuusrekisteriin.

Lisätietoja:

Entisiä jäseniä koskevat säännöt

Entiset jäsenet eivät saa harjoittaa parlamenttiin kohdistuvaa edunvalvontatoimintaa toimikautensa päättymistä seuraavien kuuden kuukauden ajan. Jos he harjoittavat edunvalvontatoimintaa kuuden kuukauden jälkeen, heidän on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Entisillä jäsenillä on oikeus päästä parlamentin rakennuksiin parlamentin entisinä jäseninä, mutta he eivät saa hyödyntää tällaista pääsyoikeutta harjoittaakseen edunvalvontaa.

Lisätietoja:

Palkkiot ja eläkkeet

Parlamentin jäsenten edustajanpalkkio

Heinäkuussa 2009 voimaan tulleiden parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti parlamentin jäsenille maksetaan edustajanpalkkio, joka yleensä on kaikille samansuuruinen.

Heinäkuun 2023 alusta lähtien kuukausittainen edustajanpalkkio ennen veroja on näiden sääntöjen mukaisesti 10 075,18 euroa. Edustajanpalkkio maksetaan parlamentin talousarviosta, ja siitä vähennetään unionin vero ja vakuutusmaksut, minkä jälkeen edustajanpalkkio on 7 853,89 euroa. Jäsenvaltiot voivat periä edustajanpalkkiosta myös kansallista veroa. Edustajanpalkkio on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta.

Joitakin poikkeuksia kuitenkin on: parlamentin jäseninä jo ennen vuoden 2009 vaaleja toimineet saattoivat valita pitävänsä aikaisemman kansallisen järjestelmän mukaisen palkkion, siirtymäkorvaukset ja eläkkeet.

Eläkkeet

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti entisillä jäsenillä on oikeus eläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Eläke on 3,5 prosenttia edustajanpalkkiosta kultakin täydeltä vuodelta ja yksi kahdestoistaosa kultakin seuraavalta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin enintään 70 prosenttia. Nämä eläkkeet maksetaan Euroopan unionin talousarviosta.

Heinäkuusta 2009 lähtien uudet jäsenet eivät ole enää voineet liittyä vuonna 1989 käyttöön otettuun jäsenten lisäeläkejärjestelmään, joka poistuu vähitellen käytöstä.

Euroopan parlamentin jäsenille maksettavat korvaukset

Samoin kuin kansallisten parlamenttien jäsenille, myös Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan korvauksia, joiden on tarkoitus kattaa parlamentin jäsenten tehtävien hoidon yhteydessä syntyvät kulut.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan kaikki kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu valtiossa, jossa jäsen on valittu, kuten toimiston ylläpitokulut, puhelin- ja postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Tämä korvaus puolitetaan jäseniltä, jotka ilman pätevää syytä eivät ole osallistuneet vähintään puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista.

Vuonna 2024 tämän korvauksen määrä on 4 950 euroa kuukaudessa.

Matkakulut

Suurin osa Euroopan parlamentin kokouksista, kuten täysistunnot sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokoukset, pidetään Brysselissä tai Strasbourgissa. Euroopan parlamentin jäsenille korvataan kyseisiin kokouksiin osallistumista varten hankittujen matkalippujen todelliset kustannukset, joista on esitettävä kuitit, enintään business-luokan D tai vastaavan lentolipun mukaisesti, junan ensimmäisen luokan matkalipun mukaisesti tai automatkalla 0,58 euroa/km (yläraja on asetettu 1 000 kilometriin saakka), sekä tämän lisäksi etäisyyteen ja matkan kestoon perustuvat kiinteämääräiset korvaukset matkustamisesta aiheutuvien kustannusten (esimerkiksi moottoritiemaksujen, matkatavaroiden ylipainomaksujen tai varausmaksujen) kattamiseksi.

Muut matkakulut

Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat usein matkustamaan omassa jäsenvaltiossaan tai sen ulkopuolella hoitaakseen tehtäviä, jotka eivät liity virallisiin kokouksiin (esimerkiksi konferenssin tai työvierailun vuoksi).

Oman jäsenvaltion ulkopuolella hoidettaviin tehtäviin liittyvien kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa matkakulukorvaus, joka kattaa matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Kuluja korvataan enintään 4 886 euroa vuodessa. Omassa jäsenvaltiossa hoidettaviin tehtäviin liittyvistä kuluista korvataan ainoastaan matkakulut maakohtaisen enimmäismäärän mukaisesti.

Päiväraha
  • Parlamentti maksaa jokaiselta päivältä 350 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan, joka kattaa kokonaisuudessaan jäsenten muut kustannukset parlamentaarisen toiminnan aikana edellyttäen, että he todistavat olleensa läsnä allekirjoittamalla virallisen läsnäolorekisterin.
  • Täysistuntojen äänestyspäivinä päiväraha puolitetaan jäseniltä, jotka eivät ole osallistuneet vähintään puoleen nimenhuutoäänestyksistä, vaikka he olisivat olleet läsnä. Euroopan unionin ulkopuolella pidettävistä kokouksista maksetaan 175 euron korvaus (edellyttäen edelleen, että jäsen on allekirjoittanut läsnäolorekisterin), ja niiden asumiskulut korvataan erikseen.

Henkilöstöä koskevat määräykset

Euroopan parlamentin jäsenet voivat valita itse avustajansa parlamentin vahvistamien määrärahojen rajoissa ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 5 luvussa määritellyin ehdoin.

Vuonna 2024 kullakin parlamentin jäsenellä on käytettävissään enintään 28 696 euroa kuukaudessa. Tätä määrää ei makseta jäsenelle vaan se maksetaan palkkana avustajille, jotka täyttävät edellytykset ja joilla on voimassa oleva sopimus, sekä maksun välittäjille, jotka vastaavat verojen perimisestä palkoista.

Jäsenet voivat käyttää monentyyppisiä avustajia.

Valtuutetut avustajat, jotka on palkattu Brysselissä (tai Luxemburgissa tai Strasbourgissa), kuuluvat suoraan parlamentin hallinnon alaisuuteen. Jäsen voi ottaa palvelukseensa kolme – tai tietyin edellytyksin neljä – valtuutettua avustajaa. Vähintään 25 prosenttia avustajakuluja koskevasta määrärahasta varataan valtuutettuja avustajia varten.

Paikalliset avustajat avustavat jäsentä siinä jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu. Paikallisten avustajien sopimuksia hallinnoi valtuutettu maksun välittäjä, joka takaa sosiaaliturvamaksuja ja veroja koskevien määräysten noudattamisen. Paikallisten avustajien sopimukset ovat työ- tai palvelusopimuksia.

Harjoittelijat voivat suorittaa harjoittelun joko parlamentin tiloissa tai siinä jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu.

Paikallisiin avustajiin ja harjoittelijoihin liittyvät kokonaiskustannukset voivat olla enintään 75 prosenttia avustajakuluja koskevasta määrärahasta. Pelkästään palveluntarjoajiin liittyvät kustannukset saavat kuitenkin olla enintään 25 prosenttia tästä määrärahasta.

Lisätietoja palkkauksesta saa tästä.

Palveluntarjoajia, jotka ovat oikeushenkilöitä, tai maksun välittäjiä varten on vahvistettu vastaavat enimmäismäärät.

Jäsen voi perustaa muiden jäsenten kanssa jäsenryhmän, joka voi palkata yhden tai useamman yhteisen valtuutetun avustajan tai avustajan siinä jäsenvaltiossa, josta jäsenet on valittu. Jäsenet päättävät keskenään kustannusten jakamisesta.

Jäsenet eivät voi palkata lähisukulaisiaan avustajikseen. Avustajien on pidättäydyttävä tehtäviensä hoitoon kuulumattomasta toiminnasta, joka voi aiheuttaa eturistiriidan.

Kaikkien avustajien nimet tai toiminimet julkaistaan sopimuksen keston ajan Euroopan parlamentin verkkosivustolla, paitsi jos tästä päätetään poiketa asianmukaisesti perustelluista turvallisuussyistä.

Eurovaalit ja kansalliset vaalit lukuina

Tämä julkaisu on täydellisin ja kattavin tietokanta, joka sisältää poliittisella kentällä eri puolilla EU:ta ja Euroopan parlamentin kokoonpanossa tapahtuneet muutokset aina siitä lähtien, kun ensimmäiset suorat Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin vuonna 1979. Lisäksi katsauksessa on tietoa viimeisimmistä kansallisista vaaleista kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.