Keski-Aasia

Valtavan Aasian mantereen Eurooppaan yhdistävä Keski-Aasian alue on EU:lle strategisesti tärkeä. EU päivitti vuonna 2019 Keski-Aasian strategiansa painopisteet, jotka ovat nyt selviytymiskyvyn (joka kattaa muun muassa ihmisoikeudet, rajaturvallisuuden ja ympäristön), vaurauden (kiinnittäen erityistä huomiota yhteenliitettävyyteen) ja alueellisen yhteistyön edistäminen. Parlamentti painottaa ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon ja yhteiskunnallisen kehityksen merkitystä korostaen parlamentaarisen diplomatian roolia. Parlamentti tukee voimakkaasti demokratiaa ja oikeusvaltiota konkreettisilla aloitteilla, joihin kuuluu esimerkiksi Keski-Aasian demokratiakehityksen tukeminen. Talebanin noustua valtaan Afganistanissa elokuussa 2021 Keski-Aasiasta on tullut ratkaisevan tärkeä turvallisuuden ja vakauden kannalta. Turkmenistan ja Uzbekistan ovat äskettäin aloitelleet yhteistyötä talebanin kanssa, mutta Tadžikistan on suhtautunut siihen varauksellisesti. Tammikuussa 2022 Kazakstanissa puhjenneet mellakat (jotka päättyivät sen jälkeen, kun kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö lähetti venäläisjohtoisia joukkoja) sekä Tadžikistanin ja Kirgisian väliset nykyiset kahnaukset osoittavat Venäjän vaikutusvallan alaisella alueella piilevän epävakauden riskin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja keskitettyä joukkojaan rintamalle Moskovan vaikutusvalta Keski-Aasiassa on heikentynyt. Venäjä on kuitenkin edelleen alueen keskeinen turvallisuuden takaaja, koska sillä on tukikohtia kolmessa viidestä Keski-Aasian maasta, ja sen valvonnassa on kaksi kolmasosaa aseiden tuonnista ja se tukee alueen hallituksia.