Euroopan parlamentin poliittiset elimet 

Parlamentissa on erilaisia poliittisia elimiä, jotka vastaavat parlamentin toiminnan ja lainsäädäntötyön suunnittelun organisoinnista, parlamentin säännöistä sekä hallinto-, talous-, henkilöstö- ja organisaatiokysymyksistä.

Puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka

• päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista,
• valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanosta ja niiden toimivallasta sekä
• suhteista muihin Euroopan unionin toimielimiin, kansallisiin parlamentteihin ja kolmansiin maihin.

Puheenjohtajakokous valmistelee toimielimen aikataulun ja täysistuntojen esityslistan ja järjestää jäsenten paikkajaon istuntosalissa.

Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Puheenjohtajakokouksessa on lisäksi yksi sitoutumaton jäsen, jolla ei ole kuitenkaan äänestysoikeutta.

Puheenjohtajakokous tekee päätöksensä yhteisymmärryksellä tai äänestämällä siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti.

Puheenjohtajakokous huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

Se järjestää parlamentin ja sen elinten työn.

Sitä kuullaan lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvissä asioissa ja asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja elimiin.

Puheenjohtajakokous kokoontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa. Sen kokoukset eivät ole julkisia.

Puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille.

Jäsenet saavat esittää puheenjohtajakokouksen toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Jäsenet voivat täysistuntojen ulkopuolella järjestettävän kaikille jäsenille avoimen puheenjohtajakokouksen yhteydessä vaihtaa mielipiteitään kuultavaksi kutsutun henkilön kanssa tai tutustua ensisijaisesti Euroopan komission tekemiin ehdotuksiin.

Puhemiehistö on Euroopan parlamentin johtoelin työjärjestyksen mukaisesti.
Sillä on toimivaltuudet vahvistaa Euroopan parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista sekä ratkaista hallintoon, henkilökuntaan ja organisointiin liittyviä kysymyksiä.

Puhemiehistö koostuu Euroopan parlamentin puhemiehestä, neljästätoista varapuhemiehestä ja viidestä kvestorista, jotka edustajakokous valitsee kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee. Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

Puhemiehistö hoitaa lukuisia parlamentin sisäisiä hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä.
Sillä on toimivaltuudet kaikissa parlamentin sisäistä työskentelyä koskevissa kysymyksissä.
Se ratkaisee istuntojen kulkuun liittyviä pyyntöjä, voi hyväksyä valiokuntien ja valtuuskuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella ja valmistelee parlamentin menojen alustavaa ennakkoarviota.
Se nimittää parlamentin pääsihteerin, joka vastaa parlamentin hallinnosta ja päättää pääsihteeristön kokoonpanosta ja organisaatiosta. Puhemiehistö kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa.

Puhemiehistön pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille.
Jäsenet saavat esittää puhemiehistön toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Puhemiehistö päättää Euroopan parlamentissa edustettujen poliittisten puolueiden rahoituksesta.

Kvestorikollegio on Euroopan parlamentin elin, joka vastaa jäseniä ja heidän työolojaan välittömästi koskevista hallinnollisista ja taloudellisista kysymyksistä.

Kvestoreita on viisi ja he kuuluvat puhemiehistöön. Euroopan parlamentti valitsee kvestorit puhemiehen ja 14 varapuhemiehen vaalin jälkeen.

Kvestorit valitaan enemmistöllä kolmivaiheisessa salaisessa äänestyksessä. Kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella vaaditaan ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Kolmannella äänestyskierroksella riittää suhteellinen enemmistö.

Kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta ja he ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset, esimerkiksi laitteiden ja yleisten palvelujen toimittaminen jäsenille.

He voivat esittää puhemiehistön päättämien sääntöjen muutosehdotuksia tai uudelleen laatimista.

Kvestorit kokoontuvat yleensä kerran kuukaudessa.

Jäsenet saavat esittää kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Valiokuntien puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka varmistaa, että parlamentin valiokuntien välistä yhteistyötä parannetaan.

Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien tai väliaikaisten valiokuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa. Yleensä valiokuntien puheenjohtajakokous kokoontuu kerran kuukaudessa Strasbourgissa täysistunnon aikana.

Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.
Lisäksi se voi neuvoa puheenjohtajakokousta kahden valiokunnan toimivaltuuksia koskevassa kiistassa.
Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous (Conference of Delegation Chairs, CDC) on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka koordinoi 45:n pysyvän valtuuskunnan toimintaa.

Puheenjohtajakokous varmistaa, että valtuuskunnat työskentelevät tehokkaasti ja sovittavat toimintansa yhteen parlamentin muiden elinten ja yksiköiden kanssa. Se keskustelee säännöllisissä kokouksissaan valtuuskunnille yhteisistä ongelmista ja haasteista.

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen jäseniä ovat parlamentin 45:n pysyvän valtuuskunnan sekä kolmen kansainvälisistä suhteista vastaavan valiokunnan (AFET, DEVE ja INTA) puheenjohtajat.

Yksi 45:stä valtuuskuntien puheenjohtajasta valitaan puheenjohtajakokouksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi ja puoli vuotta eli puolet Euroopan parlamentin viisivuotisesta vaalikaudesta.