Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter) (paina Enter-näppäintä)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

taidekokoelma

 

Euroopan parlamentin taidekokoelma syntyi parlamentin ensimmäisen naispuhemiehen Simone Veilin aloitteesta. Veil katsoi 1980-luvun alussa, että parlamentin oli syytä aloittaa modernin taidekokoelman rakentaminen joidenkin kansallisten parlamenttien esimerkin mukaisesti. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että kokoelmaan kerättäisiin taideteoksia kustakin Euroopan talousyhteisöön tuolloin kuuluneesta kymmenestä maasta. Tarkoituksena oli suosia nuoria, ei kuitenkaan aloittelevia taiteilijoita, jotka olivat saaneet jo osakseen tiettyä arvostusta ja mainetta.


Tavoitteena oli saada aikaan kokoelma merkittäviä teoksia, jotka valittaisiin kunkin maan asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Näin haluttiin edistää taiteellista luomistyötä jäsenvaltioissa ja suojella Euroopan taiteellista perintöä. Samalla yhteisön kulttuuripolitiikan julkikuvasta tulisi dynaamisempi ja tuoreempi. Lisäksi haluttiin ottaa käyttöön tarvittavat esteettiset kriteerit valittaessa teoksia, jotka koristaisivat Euroopan parlamentin julkisia tiloja ja työskentelytiloja eri rakennuksissa.


Tälle sivustolle on nyt valikoitu runsaat sata teosta niiden taiteellisen laadun ja tekijöiden merkityksen perusteella. Joukossa on eräitä kansainvälisen taidealan suuria nimiä, esimerkiksi Mimmo Paladino, Peter Doig, Michael Craig-Martin, Antoni Tàpies, Imi Knoebel ja Valerio Adami.


Kokoelmassa on huomattavia esimerkkejä erilaisista suuntauksista, jotka ovat olleet Euroopan taide-elämän ytimessä viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana: 1980- ja 1990-lukujen abstrakti taide, jota edustavat Helena Almeidan, Callum Innesin, Felim Eganin, Ângelo de Sousan tai Günther Förgin upeat työt, saksalainen uusekspressionismi Georg Baselitzin, Rainer Fettingin, Helmut Middendorfin töissä, Pat Andrean edustama 1980-luvun uusi figuratiivinen taide, Juan Barjolan raastava ja jäljittelemätön ekspressionismi, hyvin erilaisia sukupolvia ja tyylejä edustava kuvanveisto esimerkiksi Martín Chirinon, Rui Chafesin ja Jens Galschiotin töissä sekä luonnon ja maaseudun kuvaaminen, joka näkyy erityisen hyvin kokoelman irlantilaisten taiteilijoiden, kuten Martin Galen, maalauksissa.


Kokoelmaan on otettu myös erikoisia formaatteja ja tekniikoita edustavia teoksia, jotka ovat lähempänä koristetaidetta, kuten lasin ja emalin mestarin Herman Blondeelin teokset sekä Ulla-Maija Vikmanin abstraktit tekstiiliteokset. Teoksista, jotka sisältävät kunnianosoituksen Euroopan unionille tai suoran viittauksen unioniin, on syytä mainita kreikkalaisen Pavlos Dionyssopoulosin omaperäinen ja loistava kaikista jäsenvaltioiden lipuista tehty teossarja.


Erityismaininnan ansaitsevat unioniin vuosina 2004–2013 liittyneistä maista peräisin olevat viimeisimmät kokoelmaan lisätyt teokset. Niille on ominaista tasaisesti korkea laatu sekä sellaisten tekniikoiden ja teemojen käyttö, jotka kuvaavat erinomaisesti digitaaliteknologian taiteeseen tuomaa murrosta 2000 luvun kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä: Jasmina Cibicin, Ivana Franken ja Gyöngyi Galluszin teokset, Jaan Elkenin kuvat, joissa on poliittistakin sanomaa, ja Anna Baumgartin näyttävä veistosinstallaatio.

Euroopan parlamentin taidekokoelma, joka koostuu tällä hetkellä noin 350 teoksesta, on suunniteltu viestintävälineeksi, joka ilmentää parlamentin tukea ja kannustusta Euroopan unionin kulttuuriselle monimuotoisuudelle. Kokoelmaa kartutetaan tulevina vuosina lisäämällä siihen uusia teoksia, joilla vahvistetaan yhtäältä naistaiteilijoiden riittävää edustusta ja toisaalta nykyaikaisten taidemuotojen (valokuvaus, graafinen taide, videotaide, performanssitaide tai installaatiot) osuutta. Euroopan parlamentin taideteoksista vastaava yksikkö toivoo, että nautitte valikoimasta.

For more information on the collection or particular works of art see FAQs (link) or write to art@europarl.europa.eu.

 
 
Social media