Euroopan parlamentin vaalit 2019:Ovatko Euroopan parlamentin vaalit siirtyneet uuteen vaiheeseen? 

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehtävä Eurobarometri-kysely on laajimpia saatavissa olevia kvantitatiivisia tutkimuksia. Sillä analysoidaan kansalaisten äänestyskäyttäytymistä ja vaikuttimia Euroopan parlamentin vaaleissa. Heti toukokuussa pidettyjen vaalien jälkeen suoritetussa tutkimuksessa haastateltiin 28 000:ta ihmistä eri puolilla Euroopan unionia.

Tutkimuksessa todetaan äänestysaktiivisuuden kasvaneen merkittävästi vuonna 2019 (50,6 prosenttia, 8 prosenttiyksikön kasvu vuoteen 2014 verrattuna), ja siinä tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä, ketkä vuonna 2019 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestivät, sekä analysoidaan eroja unionin jäsenvaltioiden sekä sosiodemografisten ja sosiaalis-ammatillisten ryhmien välillä. Tutkimus osoittaa varsinkin nuorten äänestäjien vaikutuksen äänestysaktiivisuuteen, käsiteltyihin aiheisiin sekä tuloksiin: 14 prosenttiyksikön kasvu alle 25-vuotiaiden osalta ja 12 prosenttiyksikön kasvu 25–39-vuotiaiden ryhmässä. Vastaajista 52 prosenttia mainitsi pitävänsä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Se on unionin kansalaisille entistä tärkeämpi tekijä Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttivat myös yhä myönteisemmät mielikuvat Euroopan unionista.

Tärkeimmät kysymykset, jotka saivat kansalaiset vaaliuurnille, olivat talous ja kasvu (44 prosenttia), ilmastonmuutoksen torjuminen (37 prosenttia) sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (37 prosenttia). Äänestäneistä vastaajista 36 prosenttia piti tärkeimpänä sitä, miten EU:n olisi toimittava tulevaisuudessa, ja 34 prosenttia mainitsi maahanmuuton. Talous ja kasvu olivat useimmin mainittuja seikkoja 16 maassa ja ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu 8 maassa.

Yhä useammat unionin kansalaiset tuntevat saavansa äänensä kuuluviin unionissa. Heitä on nyt 56 prosenttia, joten kasvua on huomattavat 7 prosenttiyksikköä. Samalla unionin jäsenyyden kannatus on edelleen historiallisen korkealla tasolla, ja 59 prosenttia vastanneista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.

Tutkimus osoittaa, että myös brexitillä on ollut vaikutusta. Vastaajista 22 prosenttia sanoi sen vaikuttaneen äänestyspäätökseensä ainakin jossain määrin.

Parlamentin vaalien jälkeen tekemässä tutkimuksessa on nyt ensimmäistä kertaa myös kattava joukko konkreettisia äänestystapahtumaan liittyviä kysymyksiä. Niiden avulla voidaan tehdä perinpohjainen arvio vastaajien äänestyspäätöksistä ja rajoittamaton ristiintarkastelu kaikkien muiden tutkimuksen piiriin kuuluvien indikaattorien kanssa.

Tähän vaalien jälkeen toteutettuun tutkimukseen kuuluva kenttätyö suoritettiin 7.‑26. kesäkuuta 2019. Kasvotusten haastateltiin kaikkiaan 27 464:ää 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa kaikissa 28 jäsenvaltiossa.