Kuvaus:

Euroopan parlamentti hyväksyy digipalvelusäädöksen ja digimarkkinasäädöksen, joiden tarkoituksena on säännellä suuria teknologia-alustoja ja parantaa digitaalisen toimintaympäristön turvallisuutta.

Digimarkkinasäädöksellä vahvistetaan suurille alustoille selkeät säännöt, joilla halutaan estää niitä asettamasta yrityksille ja kuluttajille epäreiluja ehtoja.

Digipalvelusäädöksen tarkoituksena on suojella käyttäjiä haitalliselta ja laittomalta sisällöltä ja parantaa verkossa toimivien markkinapaikkojen turvallisuutta ja alustojen läpinäkyvyyttä.

Kuvaus:

Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston ja komission puheenjohtajat saavat Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportin ja lupaavat ryhtyä toimiin sen johdosta.

Strasbourgissa pidetyssä seremoniassa EU:n toimielinten puheenjohtajille luovutetaan asiakirja, joka sisältää 49 ehdotusta ja yli 300 toimenpidettä, jotka on hyväksytty konferenssin täysistunnossa kansalaisten ideoiden ja suositusten pohjalta.

Seuraavina viikkoina parlamentin täysistunnossa vaaditaan tarkistamaan EU:n perussopimuksia, jotta EU voisi toimia nopeammin ja päättäväisemmin eri aloilla. Parlamentin jäsenet kehottavat Eurooppa-neuvostoa käynnistämään prosessin perussopimusten muuttamiseksi.

Kuvaus:

Venäjä hyökkää Ukrainaan viikkoja jatkuneen joukkojen keskittämisen jälkeen ja maailman johtajien yritettyä turhaan diplomatian keinoin estää sodan syttyminen Euroopassa.

Euroopan parlamentti tuomitsee hyökkäyksen, jota se pitää provosoimattomana ja perusteettomana. Parlamentin jäsenet vaativat antamaan tukea Ukrainalle, kuten toimittamaan maahan puolustukseen käytettäviä aseita, ja määräämään Venäjälle ankaria pakotteita.

Hyökkäys johtaa humanitaariseen kriisiin Ukrainassa ja synnyttää EU:hun suuntautuvan valtavan pakolaisaallon.

Kuvaus:

Parlamentin jäsenet hyväksyvät eurooppalaisen ilmastolain, jossa EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä nollanettotasolle vuoteen 2050 mennessä.

Laissa säädetään uudesta, entistä tiukemmasta tavoitteesta, jonka mukaan päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä aiemman 40 prosentin tavoitteen sijaan vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Komission on myöhemmin tarkoitus ehdottaa välitavoitetta vuodeksi 2040.

Kuvaus:

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistetään virallisesti Euroopan parlamentissa Strasbourgissa järjestettävässä seremoniassa.

Eurooppalaisilla on lähikuukausina tilaisuus esittää ideoita EU:n toimintaan verkkofoorumin kautta tai osallistumalla tapahtumiin.

Eurooppalaiset kansalaispaneelit tapaavat Strasbourgissa, verkossa ja EU:n eri kaupungeissa laatiakseen suosituksia. Paneelien edustajat esittelevät ideansa ja keskustelevat niistä EU:n toimielinten, kansallisten parlamenttien, alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. EU:n toimielimet sitoutuvat toteuttamaan jatkotoimia konferenssin päätelmien johdosta.

Kuvaus:

Euroopan parlamentti hyväksyy sopimuksen, jossa vahvistetaan säännöt EU:n ja Ison-Britannian tuleville suhteille Ison-Britannian erottua EU:sta.

Kauppa- ja yhteistyösopimus tehtiin joulukuussa 2020, ja sitä sovellettiin väliaikaisesti 1. tammikuuta 2021 alkaen. Sopimuksen voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää.

Päätöslauselmassaan parlamentin jäsenet pahoittelevat Ison-Britannian EU-eroa, jota he kutsuvat ”historialliseksi virheeksi”. He ovat kuitenkin tyytyväisiä sopimukseen, koska sillä minimoidaan kaupan häiriöt ja autetaan suojelemaan rauhaa Irlannin saarella.

Kuvaus:

Euroopan parlamentti hyväksyy lain, jolla perustettu järjestelmä mahdollistaisi talousarviovarojen jäädyttämisen EU-maalta, joka loukkaa oikeusvaltioperiaatetta.

Parlamentin jäsenet pitävät säädöstä välttämättömänä, jotta voidaan suojata EU:n taloudellisia etuja ja sen perusarvoja. Parlamentti on yhä huolestuneempi siitä, että demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat uhattuina eräissä jäsenmaissa.

Kuvaus:

Kuukausien neuvottelujen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät sopuun EU:n talousarviosta vuosiksi 2021–2027. Siinä ja erillisessä Next Generation EU -elpymissuunnitelmassa annetaan 1,8 biljoonan euron edestä EU:n tukea covid-19-pandemian jälkeiseen elpymiseen.

Parlamentin jäsenet onnistuvat turvaamaan lisärahoituksen EU:n keskeisiin ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan, InvestEU-investointisuunnitelmaan, Erasmus+ -vaihto-ohjelmaan ja uuteen EU4Health-ohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa koordinointia terveydenhuollon alalla sekä lääkinnällisten tuotteiden ja laitteiden saatavuutta EU:ssa.

Parlamentin jäsenet ja jäsenmaat sopivat myös sitovasta aikataulusta EU:n uusien tulonlähteiden käyttöönotolle, jotta EU:n velka uuden elpymissuunnitelman rahoittamiseksi voidaan maksaa takaisin.

Kuvaus:

Maailman terveysjärjestö julistaa pandemian, kun ensimmäisen kerran Kiinan Wuhanista tavattu koronavirus alkaa hälyttävästi levitä maailmalla. Virus levittää covid-19-tautia ilman välityksellä ja on siten erittäin tarttuva. Taudin oireet ovat flunssan kaltaisia.

Tartunnat ja kuolemantapaukset etenkin vanhusten keskuudessa lisääntyvät nopeasti, ja maailmalla otetaan käyttöön sulkutoimia ja matkustusrajoituksia. Taloudellinen toiminta romahtaa, ja työskentelystä kotoa käsin tulee monelle uusi normaali.

Euroopan parlamentti siirtyy etätyöhön, mutta täysistuntoja ja valiokuntakokouksia jatketaan. Parlamentin jäsenet hyväksyvät toimenpiteitä, jotka tuovat lyhyen aikavälin hätäapua pandemiasta kärsiville aloille ja työntekijöille. Parlamentti vaatii EU:lta useaan otteeseen kunnianhimoista tukipakettia kestävää elpymistä varten.

Kuvaus:

Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista noin kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun britit äänestivät eron puolesta kansanäänestyksessä. Euroopan parlamentti hyväksyi erosopimuksen 29. tammikuuta.

EU:ssa on 1. helmikuuta alkaen 27 jäsenmaata, ja Ison-Britannian meppien kausi päättyy. Parlamentissa on eron jälkeen 705 jäsentä (entisten 751:n sijaan), sillä osa brittiedustajien paikoista on jaettu toisille jäsenmaille väkiluvun muutosten perusteella. Loput vapautuneista paikoista jätetään mahdollisten uusien jäsenten varalle.

Kuvaus:

Mepit äänestävät Ursula von der Leyenin johtaman komission valtaan. Täysistunnon äänestys saattaa loppuun pitkän prosessin, jossa parlamentti arvioi huolellisesti komissaariehdokkaita varmistaakseen, että EU:n toimeenpaneva toimielin voi legitiimisti toimia kansalaisten edun mukaisesti.

Komissaaritiimiin kuuluu enemmän naisia kuin koskaan ennen, ja von der Leyen on ensimmäinen nainen komission johdossa. Uuden komission prioriteetteja ovat siirtymä kohti ilmastoneutraalia taloutta, digitalisaatio, turvallisuus ja eurooppalaisten aktiivinen osallistuminen EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Kuvaus:

Toukokuun 2019 EU-vaaleissa noin 51 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä. Äänestysprosentti on korkein 20 vuoteen. Keskustaoikeistoa edustava Euroopan kansanpuolue ja keskustavasemmistoa edustavat sosiaalidemokraatit menettävät paikkoja mutta säilyvät parlamentin suurimpina ryhminä. Muut keskusta- ja liberaalipuolueet lisäävät kannatustaan.

Kuvaus:

26. maaliskuuta 2019: Tekijänoikeudet digitaalisella aikakaudella

Parlamentti hyväksyy direktiivin, jolla suojellaan muusikoiden, esiintyjien, toimittajien ja muiden sisällöntuottajien tekijänoikeuksia ja tarjotaan heille paremmat mahdollisuudet neuvotella verkkoalustoilla julkaistujen töidensä tekijänoikeuskorvauksista. Säännöt muistuttavat verkon ulkopuolella sovellettavia tekijänoikeusjärjestelyjä. Verkkoalustat ovat niiden myötä vastuussa kaikesta verkkosivustoilleen ladatusta sisällöstä.

27. maaliskuuta 2019: Parlamentti kannattaa kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa

Mepit hyväksyvät ehdotuksen kieltää EU:ssa kertakäyttöiset muovituotteet, kuten kertakäyttölautaset ja -aterimet, juomapillit ja vanupuikot, joita ajautuu roskana rannoille tai valtamerten jättimäisiin muovipyörteisiin. Lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat tuotteet muodostavat noin 70 prosenttia kaikesta mereen päätyvästä roskasta.

Kuvaus:

Mepit antavat hyväksyntänsä EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimukselle. Siinä poistetaan lähes kaikki tullit osapuolten väliltä ja luodaan kauppa-alue, joka kattaa kolmanneksen maailman BKT:stä. Sopimus osoittaa jälleen kerran sen, että EU on sitoutunut vapaakauppaan, joka luo työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrityksille.

Kuvaus:

EU:ssa tulevat voimaan uudet säännöt, joissa asetetaan hintakatto muihin EU-maihin suuntautuville puheluille ja tekstiviesteille. EU poisti ensin verkkovierailumaksut alueellaan ja ottaa nyt käyttöön nämä säännöt parlamentin esitettyä muutoksia televiestintälainsäädäntöä koskeviin komission ehdotuksiin.

Kuvaus:

Voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus takaa ihmisten henkilötietojen korkeatasoisen suojan kaikkialla EU:ssa. Sääntöjen tarkoituksena on suojella kaikkia EU:n kansalaisia yksityisyyden ja tietoturvan loukkauksilta yhä tietokeskeisemmässä maailmassa ja samalla luoda yrityksille entistä selkeämpi ja yhtenäisempi toimintakehys.

Kuvaus:

Verkkokaupat eivät voi enää rajoittaa ostosten tekemistä asiakkaan kansallisuuden tai verkkoyhteyden alkuperän perusteella, kun käytännön kieltävä EU:n lainsäädäntö tulee voimaan. Kauppiaiden on tarjottava ihmisille tavaroita ja palveluja samoin ehdoin kaikkialla EU:ssa. Tämä on yksi monista toimenpiteistä, joilla pyritään luomaan koko Euroopan digitaaliset sisämarkkinat.

Kuvaus:

EU:ssa luovutaan teleoperaattoreiden matkailijoilta perimistä verkkovierailumaksuista. Lyhyellä vierailulla toisessa EU-maassa olevat maksavat matkapuheluistaan ja datapalveluistaan saman hinnan kuin kotonaan.

Verkkovierailumaksujen poistaminen on ollut tärkeä tavoite Euroopan parlamentille.

Kuvaus:

Parlamentti avaa Brysseliin Euroopan historiaan keskittyvän uuden museon. Euroopan historian talon tavoitteena on virittää pohdintaa ja keskustelua Euroopan menneisyydestä ja nykytilasta. Museo tuo oman lisänsä parlamentin vierailutarjontaan, johon kuuluu myös uudenaikainen interaktiivinen vierailukeskus Parlamentarium. Strasbourgissa, Berliinissä ja Ljubljanassa on omat pienemmät Parlamentarium-keskuksensa.

Kuvaus:

Britit antavat pääministeri David Cameronin aloitteesta toimitetussa tiukassa kansanäänestyksessä tukensa EU-erolle. Cameron päättää erota kansanäänestystuloksen selvittyä. Hänen seuraajansa Theresa May lupaa luotsata britit ulos EU:sta ja käynnistää prosessin 29. maaliskuuta 2017.

Kuvaus:

Brysselin lentoasemalla ja eräällä metroasemalla tehdään itsemurhaiskut, joissa kuolee yhteensä 32 ihmistä.

Isis ilmoittaa olevansa vastuussa iskuista. Myös Nizzassa, Berliinissä, Istanbulissa ja Barcelonassa tehdään muutaman kuukauden sisällä terrori-iskut, joista ryhmittymä ilmoittaa olevansa vastuussa. Terroristien iskuissa kuolee ihmisiä myös Manchesterissa, Lontoossa, Pietarissa, Tukholmassa ja muissa Euroopan kaupungeissa.

Tapahtumien seurauksena EU-maat päättävät vahvistaa rajaturvallisuutta, parantaa tiedustelupalvelujen välistä yhteistyötä ja ehkäistä radikalisoitumista.

Kuvaus:

Monen vuoden neuvottelurupeaman jälkeen Pariisissa saadaan aikaan maailmanlaajuinen sopimus, jonka tavoitteena on vähentää maailman kasvihuonekaasupäästöjä ja estää maapallon lämpötilan nousu vaarallisiin lukemiin.

Euroopan parlamentti osallistuu prosessiin, koska se on merkittävässä asemassa myöhemmän EU-lainsäädännön hyväksymisessä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa myöhemmin vuonna 2017, että Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta, mikä vaikeuttaa ilmastonmuutoksen hillintää.

Kuvaus:

Terroristit toteuttavat eri puolilla Pariisia sarjan koordinoituja iskuja, joissa he avaavat tulen kohti ihmisiä ja tekevät itsemurhaiskuja räjähdeliivejä käyttäen. Iskuissa saa surmansa yhteensä 130 ihmistä, joista 89 Bataclan-konserttisalissa ja loput eri ravintoloissa ja kahviloissa. Isis ilmoittaa olevansa vastuussa näistä Ranskan ja Belgian kansalaisten tekemistä iskuista. Ranskan viranomaiset julistavat hätätilan ja laajentavat turvallisuusjoukkojen valtuuksia. Hätätila jatkuu seuraavien kahden vuoden ajan.

Kuvaus:

Turvapaikan toivossa Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä lisääntyy jatkuvasti vuosina 2014 ja 2015 ja saavuttaa huippunsa vuoden 2015 jälkipuoliskolla.

Yli 2,5 miljoonaa ihmistä hakee turvapaikkaa EU:sta vuosina 2015 ja 2016. Monet heistä pakenevat sotaa ja väkivaltaa Syyrian, Afganistanin ja Irakin kaltaisissa maissa.

Osa taas on liikkeellä taloudellisista syistä päästäkseen eroon köyhyydestä. Suurin osa tulijoista saapuu Kreikkaan ja Italiaan, joilla on vaikeuksia selvitä muuttoaallosta. Muissa EU-maissa taas syntyy kiistaa kriisin hoidosta.

EU:n toimissa keskeisellä sijalla ovat turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja rajaturvallisuuden vahvistaminen.