Henna VIRKKUNEN Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Fraktion der Europäischen Volkspartei (Christdemokraten)

Mitglied

Finnland - Kansallinen Kokoomus (Finnland)

geboren am : , Joutsa

Home Henna VIRKKUNEN

Mitglied

ITRE
Ausschuss für Industrie, Forschung und Energie
DARP
Delegation für die Beziehungen zur Arabischen Halbinsel
DACP
Delegation in der Paritätischen Parlamentarischen Versammlung AKP-EU

Stellvertreterin

TRAN
Ausschuss für Verkehr und Tourismus

Neueste Aktivitäten

Neuer MFR, Eigenmittel und Aufbauplan FI

15-05-2020
Schriftliche Erklärungen zur Abstimmung

. – Koronaviruspandemian luoma talouskriisi eroaa keskeisesti 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriiseistä. Kymmenessä vuodessa on EU:ssa otettu isoja askeleita, jotka vahvistavat kriisinsietokykyämme, vaikka pidemmällekin olisi voitu päästä. Euroalueella pankit ovat paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin alkaessa, kun roskalainojen määrä on vähentynyt ja pääomapuskurit vahvistuneet. Euroalueen pankkien kokonaisvakavaraisuusaste on noussut merkittävästi ja johdannaismarkkinat ovat läpinäkyvämmät. Kriisin on myös Euroopassa reagoitu nopeasti eri finanssi- ja rahapolitiikan keinoin.
Koronapandemia on kuitenkin kriisinä poikkeuksellisen vaikea. Pandemia vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti ja on suora isku reaalitalouteen. Kyse on tarjontashokista, mutta myös valtavasta kysyntäshokista, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Julkista velkaa on enemmän kuin ennen finanssikriisiä ja tilannetta leimaa valtava epävarmuus koko kriisin aiheuttajasta, eli epidemiasta ja sen kestosta. Lisäksi, vaikka pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, niiden aikana tapahtuva rakenteellinen vahinko voi olla pysyvämpää. Konkurssit, työttömyyden kasvu, kotitalouksien kulutus pieneneminen ja tuotantoketjujen hajoaminen eivät väisty samassa tahdissa kuin rajoitukset.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii Euroopalta yhteisiä toimia. Emme kukaan pärjää vain yksin. Esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan yhteiseurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on myös Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä. Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme, mutta vientiä emme. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille.
Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan komissiota esittämään laajan muutos- ja elvytyspaketin, joka rahoitettaisiin talousarviosta taatuilla joukkovelkakirjoilla ja käytettäisiin jäsenmaiden lainoituksiin sekä EU-tukiohjelmien rahoitukseen. Pidän tärkeänä, että rahastosta myönnettäisiin jäsenmaille ensisijaisesti lainaa, ja vain pieneltä osin lainaa. Jotta rahaston käyttö olisi läpinäkyvää, varat on ohjattava EU:n talousarvion ohjelmiin, joihin sovelletaan täysimääräistä parlamentaarista valvontaa sekä asianmukaisia tarkastus- ja raportointivaatimuksia. Rahasto tarjoaisi kahden biljoonan euron investointisysäyksen, muun muassa houkuttelemalla yksityisiä investointeja, ja on kestoltaan oikeassa suhteessa kriisin odotettuihin vaikutuksiin, joista on tulossa syviä ja pitkäaikaisia.
Vaikka julkisessa keskustelussa suurin mielenkiinto kohdistuu nyt juuri elvytysrahastoon, samalla on tärkeää, että rahaston kanssa samanaikaisesti neuvoteltavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä pidetään kiinni olemassa olevien rahoitusohjelmien riittävästä tasosta. On uskallettava investoida kestävään kasvuun – digitalisaatioon, hiilineutraaleihin ratkaisuihin ja innovaatioihin. Koronapandemia ei ole syy tinkiä vihreän kehityksen ohjelmasta tai hiilineutraalisuustavoitteesta. Kriisi päinvastoin lisää tarvetta ohjata rahoitusta tulevaisuuden kasvua ja kilpailukykyä tukeviin investointeihin.
Olennaista on myös, että kriisin keskellä ei luoda EU-tason ratkaisuja, jotka ruokkisivat moraalikatoa tai heikentäisivät vastuullisen finanssipolitiikan kannustimia. Vaikka kriisissä on toimittava määrätietoisesti ja asiat on priorisoitava oikein, on paluu ylijäämäisiin budjetteihin Euroopassa välttämätöntä heti, kun kriisistä on noustu. Nykyisellä julkisen velan tasolla työkalupakkimme on valitettavan rajattu, ja kriisin jälkeen sitä vieläkin vahvemmin.

Common EU preparedness for pandemics EN

05-05-2020 E-002718/2020 Kommission
Schriftliche Anfragen
Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Im EP NEWSHUB

Jokaisen kriisin tulee kehittää varautumistamme. Siksi koronakriisin hoidosta pitäisi tehdä kattava jälkiarviointi ja ottaa kaikki oppi tulevaan. Ehdotamme @JarnoLim’nellin kanssa, että eduskunta perustaisi tähän työhön tilapäisen valiokunnan #koronakriisi https://t.co/777a40M3Hd 

RT @suniharri: Hyvää pohdintaa by ⁦@JarnoLim⁩ ja ⁦@HennaVirkkunen⁩ Hallbergin komiteamietinnöstä (2010) varautumisemme ja kokonaisturvallisuuden (ml. kriisijohtamismallimme) kehittämisen suhteen alkaa olla melkoisesti aikaa. Olisko nyt ”Hallberg 2.0” aika? https://t.co/h5fqmNdERF 

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen 🎼 Sinne se lähti omakin juniori hakemaan peruskoulun päättötodistusta. Lämpimät onnittelut kaikille uusille ylioppilaille, ammattiin valmistuville ja koulunsa päättäville! Nyt ihana, aurinkoinen kesä edessä ☀️ #kevätjuhlat https://t.co/bFH883ofZS 

Kontakt

Bruxelles

Strasbourg