8. Wahlperiode Miapetra KUMPULA-NATRI

Euroopan unionin vahva perusliima on maiden ja alueiden välinen solidaarisuus. Euroopassa vallitsee edelleen niin maiden välillä, mutta erityisesti maiden sisällä alueiden välillä, suuria eroja.
Parlamentin suuntaviivat seuraavalle rahoituskehyskaudelle ovat pääsääntöisesti erittäin hyvät. 380 miljardia innovaatioille, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja sosiaaliseen koheesioon ei ole mikään pieni rahasumma. Se osoittaa, että EU toimii ja EU voi tukea kansalaisiaan. Erityisen iloinen olen lapsitakuusta, joka saatiin sosialidemokraattien toiveesta mukaan.
Verkkojen Eurooppa -hankkeille sen sijaan olisin toivonut komission esityksen mukaista 10 miljardin rahoitusosuutta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän on panostettava kestävään liikenteeseen ja olisi hyvä, että koheesiorahoja käytettäisiin TEN-T-verkoston hankkeisiin, jotka edistävät liikkumista koko Euroopassa. Yksi tällainen hanke on Rail Baltica, johon toivon EU-maiden ja komission suhtautuvan myönteisesti. Siihen kun lisätään TEN-T-verkon jatkaminen Tornioon Suomen päärataa pitkin saadaan kunnon eurooppalainen liikenneverkko.

Esitys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita antaa EU:lle työkalut ja mahdollisuuden pidättää, vähentää tai estää jäsenmaiden saamaa EU-rahoitusta, jos maat eivät sitoudu oikeusvaltioperiaatteeseen tai jos ne halventavat sitä. Myös jo hyväksyttyjä toimenpiteitä voidaan kumota.
Esityksen taustalla on ajatus siitä, ettei EU ole vain talousyhteisö, vaan oikeusvaltioperiaatteeseen nojaava yhteisö.
Mikäli jäsenmaiden vastaanottaman EU-rahoituksen käytössä havaitaan puutteita, esityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa komission on oltava yhteydessä jäsenmaahan. Neuvostoa informoidaan tilanteesta ja se voi puuttua käsittelyyn.
Tarpeen kasvaessa Euroopan yhteiselle ja tärkeälle budjetille on samalla välttämätöntä lisätä myös luottamusta yhteisön varojen käyttöön. Kyseinen esitys on oleellinen työkalu varojen käytön seuraamiseen: EU-rahoituksen ehdollisuutta on vahvistettava. On myös varmistettava, että varainhoito on moitteetonta. Tämä suojaa EU:n taloudellisia etuja.
On tietenkin toivottavaa, että säädöksellä olisi jo itsessään ohjaavaa ja ennaltaehkäisevää vaikutusta. Toivottavasti esitys tukee sitä, että unionin varat käytetään oikein ja mahdollisimman tehokkaasti.
On hienoa, että parlamentti lähtee trilogineuvotteluihin torstaina Strasbourgin täysistunnossa vahvistetun, suuren enemmistön tuen saaneen mandaatin turvin. Itselleni ja edustamalleni S&D-ryhmälle on tärkeää, että parlamentin vahvaan kantaan kirjattiin mukaan lisäys, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen lisäksi myös veronkierron ja haitallisen verokilpailun ehkäisy ja sen sanktiointi otettaisiin mukaan unionin budjetin tarkkailu- ja sääntelykehikkoon.

Äänestysselitys: EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus
Aikana, jolloin luemme enemmän kauppasotien uhkasta kuin kuulemme positiivisia uutisia, on hienoa, että pääsimme maaliin yhdellä etapilla. Parlamentin tänään hyväksymä kauppasopimus EU:n ja Japanin välille vahvistaa kestävää kehitystä ja luo uutta uskoa sääntöpohjaiseen maailmankauppaan. Protektionismi ja eristäytyminen eivät ole ratkaisuja kansainvälisissä suhteissa. Euroopan unioni ja Japani näyttävätkin nyt maailmalle esimerkkiä sopimisesta.
Oli hyvä nähdä, että INTA-valiokunnan aktiivinen toiminta sai Japanin vakuuttamaan vielä erikseen, että se saattaa työlainsäädäntönsä puuttuvilta osin yhdenmukaiseksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n kahdenkeskisen konvention kanssa, ja Japanissa käynnistettiin myös keskustelu niiden ratifioimisesta. Japani on lisäksi valmistautunut hyvin kauppasopimuksen kaupan ja kestävän kehityksen (TSD) luvun kohtien toteuttamiseen, kerrotaan pääministeri Aben terveisissä europarlamentaarikoille.
Arvioidaan, että kyseessä on edistyksellisin kauppasopimus, mitä EU on koskaan solminut, joka velvoittaa molemmat osapuolet korkealaatuiseen ympäristön ja työntekijöiden suojeluun.