Henna VIRKKUNEN Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Ομάδα του Ευρωπαϊκού Λαϊκού Κόμματος (Χριστιανοδημοκράτες)

Μέλος

Φινλανδία - Kansallinen Kokoomus (Φινλανδία)

Ημερομηνία γέννησης : , Joutsa

Αρχική σελίδα Henna VIRKKUNEN

Μέλος

ITRE
Επιτροπή Βιομηχανίας, Έρευνας και Ενέργειας
DARP
Αντιπροσωπεία για τις σχέσεις με την Αραβική Χερσόνησο
DACP
Αντιπροσωπεία στην Κοινοβουλευτική Συνέλευση Ίσης Εκπροσώπησης ΑΚΕ-ΕΕ

Αναπληρώτρια

TRAN
Επιτροπή Μεταφορών και Τουρισμού

Τελευταίες δραστηριότητες

Νέο ΠΔΠ, ίδιοι πόροι και σχέδιοανάκαμψης FI

15-05-2020
Γραπτές αιτιολογήσεις ψήφου

. – Koronaviruspandemian luoma talouskriisi eroaa keskeisesti 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriiseistä. Kymmenessä vuodessa on EU:ssa otettu isoja askeleita, jotka vahvistavat kriisinsietokykyämme, vaikka pidemmällekin olisi voitu päästä. Euroalueella pankit ovat paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin alkaessa, kun roskalainojen määrä on vähentynyt ja pääomapuskurit vahvistuneet. Euroalueen pankkien kokonaisvakavaraisuusaste on noussut merkittävästi ja johdannaismarkkinat ovat läpinäkyvämmät. Kriisin on myös Euroopassa reagoitu nopeasti eri finanssi- ja rahapolitiikan keinoin.
Koronapandemia on kuitenkin kriisinä poikkeuksellisen vaikea. Pandemia vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti ja on suora isku reaalitalouteen. Kyse on tarjontashokista, mutta myös valtavasta kysyntäshokista, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Julkista velkaa on enemmän kuin ennen finanssikriisiä ja tilannetta leimaa valtava epävarmuus koko kriisin aiheuttajasta, eli epidemiasta ja sen kestosta. Lisäksi, vaikka pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, niiden aikana tapahtuva rakenteellinen vahinko voi olla pysyvämpää. Konkurssit, työttömyyden kasvu, kotitalouksien kulutus pieneneminen ja tuotantoketjujen hajoaminen eivät väisty samassa tahdissa kuin rajoitukset.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii Euroopalta yhteisiä toimia. Emme kukaan pärjää vain yksin. Esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan yhteiseurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on myös Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä. Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme, mutta vientiä emme. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille.
Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan komissiota esittämään laajan muutos- ja elvytyspaketin, joka rahoitettaisiin talousarviosta taatuilla joukkovelkakirjoilla ja käytettäisiin jäsenmaiden lainoituksiin sekä EU-tukiohjelmien rahoitukseen. Pidän tärkeänä, että rahastosta myönnettäisiin jäsenmaille ensisijaisesti lainaa, ja vain pieneltä osin lainaa. Jotta rahaston käyttö olisi läpinäkyvää, varat on ohjattava EU:n talousarvion ohjelmiin, joihin sovelletaan täysimääräistä parlamentaarista valvontaa sekä asianmukaisia tarkastus- ja raportointivaatimuksia. Rahasto tarjoaisi kahden biljoonan euron investointisysäyksen, muun muassa houkuttelemalla yksityisiä investointeja, ja on kestoltaan oikeassa suhteessa kriisin odotettuihin vaikutuksiin, joista on tulossa syviä ja pitkäaikaisia.
Vaikka julkisessa keskustelussa suurin mielenkiinto kohdistuu nyt juuri elvytysrahastoon, samalla on tärkeää, että rahaston kanssa samanaikaisesti neuvoteltavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä pidetään kiinni olemassa olevien rahoitusohjelmien riittävästä tasosta. On uskallettava investoida kestävään kasvuun – digitalisaatioon, hiilineutraaleihin ratkaisuihin ja innovaatioihin. Koronapandemia ei ole syy tinkiä vihreän kehityksen ohjelmasta tai hiilineutraalisuustavoitteesta. Kriisi päinvastoin lisää tarvetta ohjata rahoitusta tulevaisuuden kasvua ja kilpailukykyä tukeviin investointeihin.
Olennaista on myös, että kriisin keskellä ei luoda EU-tason ratkaisuja, jotka ruokkisivat moraalikatoa tai heikentäisivät vastuullisen finanssipolitiikan kannustimia. Vaikka kriisissä on toimittava määrätietoisesti ja asiat on priorisoitava oikein, on paluu ylijäämäisiin budjetteihin Euroopassa välttämätöntä heti, kun kriisistä on noustu. Nykyisellä julkisen velan tasolla työkalupakkimme on valitettavan rajattu, ja kriisin jälkeen sitä vieläkin vahvemmin.

Common EU preparedness for pandemics EN

05-05-2020 E-002718/2020 Επιτροπή
Γραπτές ερωτήσεις
Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Στο EP NEWSHUB

RT @Puolustusvoimat: #Ilmavoimat suorittaa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta ylilentoja useilla paikkakunnilla Hornet- ja Hawk-kalustolla. Helsingissä nähdään myös Ilmavoimien virallisen taitolento-osasto Midnight Hawksin esityslento. Katso reitit ja lue lisää: https://t.co/vyEsYzS1mh  https://t.co/yZZ2XZrpiQ 

Tänään #koronalive-keskustelu @Sukkola kanssa Suomesta ja Euroopasta koronakriisissä. Jokaisen kriisin pitäisi auttaa varautumaan paremmin tulevaan. Siksi Suomessakin pitäisi tehdä kattava arvio kriisitoimista. Alfa-TV jakso täällä: https://t.co/WDGYdchEii  https://t.co/7DwAc5ofjs 

RT @MartensCentre: .@alexstubb: "I think we are going to see the emergence of 3 major players in the future: the #US, #China, & #Europe. I am an avid transatlanticist, but with the current administration, Europe needs to be geopolitical." #TransatlanticRelations #StaySafeStayInformed 🇺🇸🇪🇺 https://t.co/tBBTmfE9PI 

Επικοινωνία

Bruxelles

Strasbourg