Henna VIRKKUNEN Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)

Jäsen

Suomi - Kansallinen Kokoomus (Suomi)

syntynyt : , Joutsa

Kahdeksas vaalikausi Henna VIRKKUNEN

Poliittiset ryhmät

  • 01-07-2014 / 01-07-2019 : Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) - Jäsen

Kansalliset puolueet

  • 01-07-2014 / 01-07-2019 : Kansallinen Kokoomus (Suomi)

Jäsen

  • 01-07-2014 / 18-01-2017 : Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
  • 14-07-2014 / 01-07-2019 : Suhteista Etelä-Afrikkaan vastaava valtuuskunta
  • 19-01-2017 / 01-07-2019 : Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Varajäsen

  • 01-07-2014 / 18-01-2017 : Liikenne- ja matkailuvaliokunta
  • 14-07-2014 / 01-07-2019 : Suhteista Arabian niemimaahan vastaava valtuuskunta
  • 21-01-2016 / 04-04-2017 : Autoalan päästömittauksia käsittelevä tutkintavaliokunta
  • 19-01-2017 / 01-07-2019 : Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Pääasiallinen toiminta parlamentissa

Osallistuminen täysistuntoihin

Täysistuntopuheenvuorot ja kirjalliset lausumat keskusteluista Työjärjestyksen 204 artikla ja 171 artiklan 11 kohta

Mietinnöt – esittelijänä

Asiasta vastaava valiokunta nimittää esittelijän, joka laatii mietinnön lainsäädäntöä tai talousarviota koskevasta ehdotuksesta tai muista asioista. Esittelijä voi mietintöä laatiessaan kuulla alan asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Hän vastaa myös kompromissitarkistusten laatimisesta ja neuvotteluista varjoesittelijöiden kanssa. Valiokunnassa hyväksytyistä mietinnöistä keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa. 55 artikla

Mietinnöt – varjoesittelijänä

Poliittiset ryhmät voivat nimetä mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa käsittelyn etenemistä asiasta vastaavassa valiokunnassa ja pyrkii neuvottelemaan kompromissitekstejä esittelijän kanssa. 215 artikla

Lausunnot – valmistelijana

Valiokunnat voivat laatia asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön liitettävän lausunnon toimivaltaansa kuuluvista seikoista. Lausunnon valmistelija vastaa myös kompromissitarkistusten laatimisesta ja neuvotteluista varjovalmistelijoiden kanssa. 56 artikla, 57 artikla, liite VI

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

19-11-2018 TRAN_AD(2018)625453 PE625.453v02-00 TRAN
Henna VIRKKUNEN

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

19-11-2018 TRAN_AD(2018)625455 PE625.455v02-00 TRAN
Henna VIRKKUNEN

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille

10-10-2018 TRAN_AD(2018)625564 PE625.564v02-00 TRAN
Henna VIRKKUNEN

Lausunnot – varjovalmistelijana

Poliittiset ryhmät voivat nimetä lausuntoa varten varjovalmistelijan, joka seuraa käsittelyn etenemistä ja pyrkii neuvottelemaan kompromissitekstejä valmistelijan kanssa. 215 artikla

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten

23-11-2018 TRAN_AD(2018)626844 PE626.844v02-00 TRAN
Claudia ȚAPARDEL

LAUSUNTO vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!

10-07-2018 ITRE_AD(2018)622172 PE622.172v02-00 ITRE
Zdzisław KRASNODĘBSKI

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa

26-04-2018 ITRE_AD(2018)613537 PE613.537v02-00 ITRE
Zdzisław KRASNODĘBSKI

Suulliset kysymykset

Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää komissiolle, neuvostolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suullisesti vastattavia kysymyksiä, joista keskustellaan. Työjärjestyksen 136 artikla

Muu toiminta parlamentissa

Kirjalliset äänestysselitykset

Jäsenet voivat antaa täysistuntoäänestyksestä kirjallisen selityksen. Työjärjestyksen 194 artikla

Verkkojen Eurooppa -väline (A8-0409/2018 - Henna Virkkunen, Marian-Jean Marinescu, Pavel Telička)

17-04-2019

Neuvottelijana olen tyytyväinen saavuttamaamme sopuun Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF) jatkosta. Ohjelman kokonaisbudjetiksi vuosiksi 2021–27 ehdotetaan nyt lähes 44 miljardia euroa, jolla tuetaan rajat ylittävää liikenne-, energia- ja digitaalista infrastruktuuria. Euroopan kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toiminnan vauhdittamiseksi on erittäin tärkeää, että meillä on nykyaikainen ja hyvässä kunnossa oleva infrastruktuuri ja että yhteydet toimivat myös jäsenvaltioiden välillä.
Ohjelmassa painotetaan erityisesti ilmastonmuutosta. 60 prosenttia rahoituksesta on määrä ohjata sitä torjuviin hankkeisiin. Liikennerahoituksessa tämä tarkoittaa erityisesti ratahankkeiden tukemista, sillä raideliikenne aiheuttaa vain prosentin liikenteen päästöistä. Kotimaassani Suomessa maan halki kulkeva päärata pääsee nyt Rail Baltican jatkona EU-rahoituksen piiriin.
Energian osalta ohjelmalla rahoitetaan keskeisiä rajat ylittäviä sähköverkkoja ja jäsenmaiden yhteisiä uusiutuvan energian hankkeita. Uusiutuvan energian määrä kasvaa koko ajan Euroopan alueella ja maiden rajat ylittävät siirtoyhteydet ovat erittäin tärkeitä verkon tasapainottamiseksi. Digitaalisen infrastruktuurin puolella tukea ohjataan muun muassa merikaapeleihin ja pääväylien varrella oleviin 5G-yhteyksiin.
Tällä kaudella tavoitteena on myös vauhdittaa hankkeita, joissa yhdistetään puhdasta energiaa, liikennettä ja digitaalisuutta. Synergiahyötyjä saamme tukemalla esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria, autonomista liikennettä, energian varastointia ja älykkäitä verkkoja.
Ohjelman rahoituksesta sovitaan lopullisesti vasta EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa. Toivon, että Suomi neuvoston puheenjohtajamaana johtaa neuvotteluja siten, että rahoitus saadaan vahvistettua mahdollisimman pian ja tärkeät infrastruktuurihankkeet pääsevät käynnistymään ajallaan.

Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentäminen (A8-0317/2018 - Frédérique Ries)

27-03-2019

Luonnonvarojen järkevämpi käyttö on ollut yksi tämän vaalikauden pääprioriteeteista. Erityisesti muovien osalta kiertotalouden periaatteet ovat lähteneet etenemään hyvin EU:n yhteisen muovistrategian kautta.
Muovien käyttöä on tärkeää miettiä uudelleen, sillä tällä hetkellä noin 95:tä prosenttia maailman muovista käytetään vain kerran ja heitetään pois. Iso osa siitä päätyy luontoon ja mereen: maailman merien roskista 85 prosenttia on muovia eri muodoissa. Ja sen hajoamiseen menee satoja vuosia. Muovijätteen kierrätyspotentiaalin jättäminen suurimmaksi osaksi hyödyntämättä vaurioittaa ympäristön lisäksi myös kilpailukykyä. Heitämme jatkuvasti resursseja hukkaan.
Nyt hyväksytty kertakäyttömuovidirektiivi on hyvä konkreettinen esimerkki kiertotalouden toimesta, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä ympäristöön että talouteen. Direktiivi kieltää ainoastaan tuotteet, joille löytyy jo markkinoilta korvaava, ympäristön kannalta kestävämmin valmistettu tuote. Lisäksi direktiivillä rajoitetaan muiden Euroopan rannoille päätyvien kertakäyttömuovituotteiden käyttöä. Samalla kannustetaan vaihtoehtoisten kestävien tuotteiden kehittelyyn.
Kotimaassani Suomessa metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään jo nyt raaka-aineena useille biopohjaisille tuotteille ja pakkauksille, joilla voidaan korvata muovia kestävästi ja turvallisesti. Ala kasvaa lupaavasti. Tähän kehitystyöhön on kannustettava edelleen myös Euroopan tasolla. On tärkeää tukea biohajoavuuteen liittyvää tutkimusta ja yhteisen eurooppalaisen biohajoavuusstandardin luomista.

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen (A8-0169/2019 - Marita Ulvskog)

26-03-2019

Kellojen siirtely voidaan vihdoin jättää historiaan. Perusteita erillisille kesä- ja talviajoille ei enää ole. Tutkimustieto kellojen siirtelyn terveysvaikutuksista on lisääntynyt ja alkuperäinen tavoite energian säästämiseksi on osoittautunut tarpeettomaksi. Energiatehokkuus on lisääntynyt huomattavasti vuosien varrella.
Myös kansalaiset ovat tästä samaa mieltä. EU-komissio järjesti viime kesänä kellojen siirrosta kansalaiskyselyn, johon tuli ennätykselliset 4,6 miljoonaa vastausta. Kyselyyn vastanneista kansalaisista 84 prosenttia katsoi, että kellojen siirtelystä olisi luovuttava. Olen samaa mieltä.
Useissa jäsenmaissa kansalaiset ovat jo aiemmin aktivoituneet tekemään kellojen siirrosta luopumisesta kansalaisaloitteita. Näin myös kotimaassani Suomessa, jossa eduskunta on hyväksynyt kansalaisaloitteen aiheesta.
Vaikka jäsenmailla on nytkin oikeus päättää itse, mihin aikavyöhykkeeseen kuuluvat, on koordinointi tässä yhteydessä tarpeen, sillä osa jäsenmaista suunnittelee ottavansa kesäajan pysyväksi ajaksi ja osa talviajan. Riittävä eheys aikavyöhykkeiden suhteen on syytä varmistaa. Tämän vuoksi kannatan koordinointimekanismia, jotta jäsenmaat voivat yhdessä komission kanssa huolehtia, että uusiin aikavyöhykkeisiin siirrytään ongelmitta. Koordinoidun lopputuloksen takaamiseksi on myös perusteltua, että siirtymää pidennetään vuoteen 2021.

Kirjalliset kysymykset

Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle tietyn määrän kirjallisesti vastattavia kysymyksiä. Työjärjestyksen 138 artikla, liite III

Kirjalliset kannanotot (16. tammikuuta 2017 saakka)

**Kirjalliset kannanotot poistuivat käytöstä 16. tammikuuta 2017.** Kirjallinen kannanotto oli aloite EU:n toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Muut jäsenet saattoivat allekirjoittaa kannanoton kolmen kuukauden kuluessa.

Kirjallinen kannanotto lentoturvallisuuteen ja sotilaskoneiden vaarallisiin lentoihin

05-10-2015 P8_DCL(2015)0052 Rauennut
Urmas PAET Kaja KALLAS Petras AUŠTREVIČIUS Cecilia WIKSTRÖM Heidi HAUTALA Marju LAURISTIN Tunne KELAM Indrek TARAND Artis PABRIKS Anna FOTYGA Ilhan KYUCHYUK Filiz HYUSMENOVA Jozo RADOŠ Pavel TELIČKA Svetoslav Hristov MALINOV Gabrielius LANDSBERGIS Bronis ROPĖ Norica NICOLAI Inese VAIDERE Pál CSÁKY Tibor SZANYI Kosma ZŁOTOWSKI Jussi HALLA-AHO Milan ZVER Marian-Jean MARINESCU Bogdan Andrzej ZDROJEWSKI Henna VIRKKUNEN Ian DUNCAN Patricija ŠULIN Ivan JAKOVČIĆ Benedek JÁVOR Dubravka ŠUICA Jeppe KOFOD Hilde VAUTMANS Ivan ŠTEFANEC Beata GOSIEWSKA Mircea DIACONU Daniel DALTON Daniel BUDA Krišjānis KARIŅŠ Sandra KALNIETE Pavel SVOBODA
Jättämispäivä : 05-10-2015
Raukeamispäivä : 05-01-2016
Allekirjoittajien lukumäärä : 106 - 06-01-2016

Ilmoitukset

Euroopan parlamentti on arkistoinut alkuperäisen allekirjoitetun ja päivätyn ilmoituksen.

Yhteystiedot

Bruxelles

Strasbourg