Henna VIRKKUNEN Henna VIRKKUNEN
Henna VIRKKUNEN

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)

Jäsen

Suomi - Kansallinen Kokoomus (Suomi)

syntynyt : , Joutsa

Kirjalliset äänestysselitykset Henna VIRKKUNEN

Jäsenet voivat antaa täysistuntoäänestyksestä kirjallisen selityksen. Työjärjestyksen 194 artikla

Suositukset Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa uudesta kumppanuudesta käytäviä neuvotteluja varten (A9-0117/2020 - Kati Piri, Christophe Hansen)

18-06-2020

On valitettavaa, että neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta eivät ole edenneet tavoitteen mukaisesti. Neuvotteluja on käyty maaliskuun alusta alkaen mutta laihoin tuloksin. Auki ovat vielä kaikki avainkysymykset ja aika on loppumassa kesken.
Aiemmin tällä viikolla EU-UK-korkean tason konferenssissa Britannia ilmoitti, ettei aio hakea siirtymäaikaan lisäaikaa, vaikka se olisi vielä tällä hetkellä mahdollista. Pääministeri Boris Johnson näyttää pitävän jääräpäisesti kiinni vaalilupauksestaan viedä prosessi loppuun pian, hinnalla millä hyvänsä. Sopimukseton kaaos ensi tammikuussa on nyt todellinen uhka, josta tulisivat kärsimään molemmat osapuolet.
On hyvä, että tahtia pyritään kiristämään ja jokaiselle heinäkuun viikolle on varattu neuvottelukierros. Annan täyden tukeni komission neuvottelutiimille, jotta uuden sopimuksen solmiminen määräajan puitteissa olisi vielä mahdollista. On selvää, ettei Euroopan parlamentti tule hyväksymään sellaista sopimusta, joka sallisi Britannian hyötyä EU:n sisämarkkinoista ilman yhteisten sääntöjen noudattamista.
Tähän asti Britannia on halunnut keskittyä lähinnä itseään hyödyttäviin talouskysymyksiin, kun taas EU vaatii mukaan laajemmin muun muassa ympäristönsuojelua, työntekijöiden oikeuksia ja turvallisuusyhteistyötä turvaavia kohtia. Näin yhteistyö voisi jatkua mahdollisimman laajana ja tiiviinä myös jatkossa. Siitä hyötyisivät niin EU:n kuin Britanniankin kansalaiset. Keskeisintä on turvata ihmisten mahdollisuus hakeutua jatkossakin työhön ja opintoihin rajan yli, samoin kuin yritysten sujuva kaupankäynti EU:n sisämarkkinoiden ja Britannian välillä.

Uusi monivuotinen rahoituskehys, omat varat ja elvytyssuunnitelma

15-05-2020

. – Koronaviruspandemian luoma talouskriisi eroaa keskeisesti 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun finanssi- ja eurokriiseistä. Kymmenessä vuodessa on EU:ssa otettu isoja askeleita, jotka vahvistavat kriisinsietokykyämme, vaikka pidemmällekin olisi voitu päästä. Euroalueella pankit ovat paremmassa kunnossa kuin finanssikriisin alkaessa, kun roskalainojen määrä on vähentynyt ja pääomapuskurit vahvistuneet. Euroalueen pankkien kokonaisvakavaraisuusaste on noussut merkittävästi ja johdannaismarkkinat ovat läpinäkyvämmät. Kriisiin on myös Euroopassa reagoitu nopeasti eri finanssi- ja rahapolitiikan keinoin.
Koronapandemia on kuitenkin kriisinä poikkeuksellisen vaikea. Pandemia vaikuttaa yhteiskuntiin laajasti ja on suora isku reaalitalouteen. Kyse on tarjontasokista mutta myös valtavasta kysyntäsokista, jonka vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Julkista velkaa on enemmän kuin ennen finanssikriisiä ja tilannetta leimaa valtava epävarmuus koko kriisin aiheuttajasta eli epidemiasta ja sen kestosta. Lisäksi vaikka pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia, niiden aikana tapahtuva rakenteellinen vahinko voi olla pysyvämpää. Konkurssit, työttömyyden kasvu, kotitalouksien kulutuksen pieneneminen ja tuotantoketjujen hajoaminen eivät väisty samassa tahdissa kuin rajoitukset.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii Euroopalta yhteisiä toimia. Kukaan meistä ei pärjää yksin. Esimerkiksi Suomen Pankin arvion mukaan yhteiseurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma on myös Suomen etu, koska taloutemme on hyvin riippuvainen Euroopan talouden kehityksestä ja elpymisestä. Yksin voimme elvyttää kotimaista kysyntäämme mutta emme vientiä. Suomen viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille.
Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan komissiota esittämään laajan muutos- ja elvytyspaketin, joka rahoitettaisiin talousarviosta taatuilla joukkovelkakirjoilla ja käytettäisiin jäsenmaiden lainoituksiin sekä EU-tukiohjelmien rahoitukseen. Pidän tärkeänä, että rahastosta myönnettäisiin jäsenmaille ensisijaisesti lainaa ja vain pieneltä osin lainaa.
(Lausumaa on lyhennetty työjärjestyksen 171 artiklan mukaisesti. )

Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevat yhteiset säännöt

26-03-2020

. – On hyvä, että Euroopan parlamentin täysistunto saatiin järjestettyä koronaviruksen aiheuttamista liikkumisrajoituksista huolimatta, nyt ensimmäistä kertaa etänä, ja pystymme käsittelemään kiireelliset koronatoimet.
Euroopan unionin on vastattava nopeasti ja yhtenäisesti koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin. Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos on yksi näistä kiireellisistä muutoksista, joka on tehtävä vieläpä takautuvasti. Tässä kriisitilanteessa olisi aivan kohtuutonta edellyttää lentoyhtiöitä tavanomaiseen tapaan lentämään 80 prosenttia vuoroistaan, jotta ne eivät menettäisi lähtö- ja laskeutumisslottejaan lentokentillä. Nämä tyhjät ”haamulennot” on onneksi jo lopetettu, ja nyt hyväksytty lainsäädäntömuutos tämän vielä laillisesti vahvistaa. Nyt hyväksytty “käytä tai menetä” -säännön soveltamisen keskeyttäminen takautuvasti maaliskuun alusta tulevan lokakuun 2020 loppuun asti on oikea ratkaisu tähän tilanteeseen. Alun perinhän komissio ehdotti keskeytystä vain kesäkuun loppuun, mutta pandemian vaikutukset tulevat rasittamaan lentoyhtiöitä vielä pitkälle syksyyn ja paljon kauemmaksikin.
Lentoyhtiöt ovat äärimmäisen tukalassa tilanteessa maiden sulkiessa ulkorajojaan ja rajoittaessaan rajusti myös maiden sisäistä henkilöliikennettä. Tilanne näkyi ensin Aasian liikenteen vähentyessä ja toinen iso isku oli presidentti Trumpin asettama matkustuskielto Euroopasta Yhdysvaltoihin 13.3–14.4.2020 väliselle ajalle. Nyt myös koko Eurooppa on tiukkojen liikkumisrajoitusten piirissä.
Useat lentoyhtiöt ovat jo antaneet tulosvaroituksia joutuessaan karsimaan reittejään radikaalisti. Kansainvälinen ilmailualan järjestö IATA on arvioinut, että globaalilla tasolla lentoyhtiöiden liikevaihdosta häviää jopa 100 miljardia tämän vuoden aikana. Ensimmäiset lentoyhtiöiden konkurssit on jo nähty Euroopassa ja lisää on odotettavissa.
Tyhjät tai lähes tyhjät lennot paitsi tuottavat turhia kustannuksia, myös rasittavat ilmastoa luoden täysin tarpeettomia hilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutos ei katso kelloa vaan jatkaa etenemistään myös koronaepidemian aikaan.
Matkustajaliikenteen lisäksi kriisillä on vaikutusta myös rahtiliikenteeseen. Globaalista lentorahdista kaksi kolmasosaa kulkee matkustajakoneiden ruumassa. Monet tuotantoketjut voivat häiriintyä, kun tiettyjen materiaalien tai raaka-aineiden saatavuus vaikeutuu. Tästäkin syystä meidän tulee löytää nyt tehokkaita keinoja tukea eurooppalaista lentoteollisuutta.
On tärkeää että säännön keskeytystä voidaan myös jatkaa tarvittaessa. Kun kriisin akuuteimman vaiheen yli lopulta päästään ja poikkeustoimista voidaan alkaa asteittain luopumaan, tulee kestämään vielä pitkään ennen kuin kansainvälinen liikkuvuus palautuu entiselleen.

EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus (A9-0003/2020 - Geert Bourgeois)

12-02-2020

EU on ollut kauppapolitiikassa viime vuosina vapaan maailman johtaja, joka on purkanut kaupan esteitä, asettanut korkeita ympäristönsuojelun standardeja, tehnyt kansainvälisistä välimiesmenettelyistä läpinäkyvämpiä ja puolustanut työntekijöiden oikeuksia. Vietnamin kanssa tehtävä vapaakauppa- ja investointisuojasopimus on jälleen uusi osoitus EU:n kyvystä ja halusta purkaa kaupan esteitä sekä puolustaa sääntöpohjaista maailmankauppaa. Sopimukseen kuuluvien kestävän kehityksen lukujen kautta pystymme edistämään ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia. EU:n neuvottelulinja on ollut oikea ja se vastaa suureen osaan siitä kritiikistä, joita vapaakauppa- ja investointisopimuksia kohtaan on aiemmin esitetty.
Kaakkois-Aasian ASEAN-yhteistyöjärjestöön kuuluvat maat ovat nopeasti kasvava markkina ja tavaraviennillä mitattuna EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani. Vietnamista tulee sopimuksen jälkeen toinen alueen maa, jolla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Vietnam-sopimus ja sen luomat mahdollisuudet antavat toivottavasti uutta vauhtia myös muiden alueen valtioiden kanssa käytyihin kauppaneuvotteluihin. Jos näin kävisi, sopimuksella olisi suurta strategista merkitystä, sillä lisääntynyt kaupankäynti voi auttaa EU:ta patoamaan Kiinan vahvaa vaikutusvaltaa alueella.
Kuten kaikki kauppa- ja investointisopimukset, myös Vietnam-sopimus on osin kiistanalainen. Keskustelua on Euroopan parlamentissa käyty erityisesti Vietnamin ihmisoikeustilanteesta, jonka nojalla osa politiikoista vaati sopimuksen hyväksyntää lykättäväksi. Kriitikoiden huoli on oikea, mutta ratkaisu väärä. Olen itse vakaasti sitä mieltä, että hyvien kauppasopimusten tekeminen ja niiden tarjoamien valvontamekanismien käyttäminen edistävät myös ihmisoikeuksia huomattavasti nykyistä keinovalikoimaa paremmin.

Sukupuolten palkkaero (B9-0069/2020, B9-0073/2020, B9-0083/2020, B9-0084/2020)

30-01-2020

Vaikka naisilla on Euroopassa jo parempi koulutustaso kuin miehillä, ovat naisten palkat yli 16 prosenttia miehiä alhaisemmat. Naisille maksetaan edelleen samasta työstä myös vähemmän palkkaa kuin miehille. Ikävä kyllä tilanne ei kymmenessä vuodessa ole juuri kohentunut. Syitä palkkaeroihin on monia: työmarkkinoiden segregaatio, naisvaltaisten alojen pienet palkat, vanhempainvapaiden kasautuminen naisille, heikompi urakehitys ja ylipäätään se, että naisille maksetaan vähemmän. Tilanne heijastuu huolestuttavasti myös naisten eläkkeisiin, jotka ovat EU:n tasolla 36 prosenttia alhaisemmat kuin miehillä. Tällaista eroa ei mitenkään voi hyväksyä.
Siksi äänestin ehdottomasti päätöslauselman puolesta. Vaikka tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä toimista vastuu on ennen kaikkea jäsenmaissa, on tietyt raamit syytä paaluttaa Euroopan unionin tasolla.
Keväällä 2019 hyväksytty direktiivi ohjaa jatkossa jäsenmaita jakamaan vanhempainvapaita tasaisemmin huoltajien välillä. Seuraavaksi Euroopan komissio on kertonut esittävänsä lainsäädäntöä, jolla edistetään palkkojen avoimuutta, tavoitteena kuroa umpeen sukupuolten väliset palkkaerot. Odotan komissiolta uutta kunnianhimoista sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU:n strategiaa, joka sisältää selkeitä tavoitteita ja seurantaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (RC-B9-0040/2020, B9-0040/2020, B9-0041/2020, B9-0042/2020, B9-0043/2020, B9-0044/2020, B9-0045/2020, B9-0046/2020)

15-01-2020

Green Deal vaatii suuria muutoksia Euroopan teollisuudelta ja koko yhteiskunnalta. Paljon on jo tehty, mutta se ei vielä riitä. Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuonna 2050 tarkoittaa, että jo välitavoitetta vuodelle 2030 on tiukennettava. Täällä on käyty huutokauppaa erilaisista luvuista, mutta itse tuen sen asettamista 55 prosenttiin. Tämän kannan EU-parlamentin enemmistö otti jo yli vuosi sitten, ja mielestäni meidän on syytä siinä nyt pitäytyä.
Itse uskon, että oikein hoidettuna Green Deal voi olla Euroopalle todellinen kasvuohjelma, joka tarjoaa meille paljon uusia mahdollisuuksia ja työtä sekä avaa markkinoita uusille innovaatioille. Mielestäni komissio on ottanut viisaan lähestymistavan siinä, että seuraavina kuukausina tullaan laatimaan laajasti muutosta vauhdittavia strategioita, kuten teollisuusstrategia, metsästrategia, biodiversiteettistrategia, pk-yritysstrategia, kiertotalouden toimenpideohjelma. Varsinaiset lainsäädännöt on syytä esitellä vasta myöhemmin huolellisen lainsäädännön ja perusteellisen vaikutusarvioinnin jälkeen.
On hyvä, että parlamentista löytyy laaja tuki Green Dealin tavoitteille. Ryhmien välillä meillä on kuitenkin edelleen varsin erilaisia näkemyksiä keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. EPP-ryhmässä haluamme edetä markkinapohjaisten mekanismien, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän kautta. Sen avulla on jo onnistuttu leikkaamaan teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjä. Myös rakennusalan ja maantieliikenteen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään on syytä tutkia, mutta mikään helppo harjoitus se ei tule olemaan. Erittäin perusteellista arviointia vaatii myös mahdollinen hiilitullien käyttöönotto. Meidän ei pidä rakentaa päällekkäisiä järjestelmiä tai luoda ylimääräisiä kaupan esteitä.

Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Maltalla Daphne Caruana Galizian murhasta äskettäin selvinneiden seikkojen valossa (B9-0240/2019)

18-12-2019

Maltan oikeusvaltion tilanne on erittäin huolestuttava. Toimittaja Daphne Caruana Galizian murha lokakuussa 2017 ja sen selvitystyö on tästä karmea osoitus ja kuvastaa tilannetta. Korruptio ja poliittiset väärinkäytökset rehottavat Maltalla, mikä loukkaa syvästi oikeusvaltioperiaatetta ja Euroopan unionin yhteisiä arvoja. Maltan tapahtumia ei voida hyväksyä yhdessäkään Euroopan unionin jäsenvaltiossa eikä tällaisen kehityskulun voi antaa jatkua.
Euroopan unionin tulee vaatia oikeusvaltioperiaatteen noudattamista kaikkialla. Se takaa perusoikeudet ja arvomme. Mikään demokratia ei voi menestyä ilman riippumattomia tuomioistuimia, jotka takaavat perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojan, eikä ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, vapaita tiedotusvälineitä ja lehdistönvapautta, joilla varmistetaan moniarvoisuus ja luotettava tiedonsaanti. Daphne Caruana Galizian salamurha oli ennen kaikkea isku journalismia ja lehdistönvapautta kohtaan, eikä sitä voi missään tapauksessa lakaista maton alle. Pääministerin Joseph Muscatin on erottava ja hänen osuutensa salamurhassa on tutkittava tarkoin. Tämä on ainoa tapa taata oikeudenmukainen ja puolueeton tutkimus ja varmistaa oikeudenmukaisuus Daphne Caruana Galizian salamurhan selvittämisessä.

Komission valinta

27-11-2019

Hienoa, että Ursula von der Leyenin komissio sai äänestyksessä Euroopan parlamentilta selkeän tuen luvuin 461–157. Uusi komissio on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa puheenjohtajana on nainen, ja lähes puolet komissaareista on naisia. Olen tyytyväinen, että tasa-arvo on vahvasti esillä myös von der Leyenin ohjelmassa; siinä on useilla aloitteilla sitouduttu edistämään naisten työuraa ja palkkoja sekä torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Nämä ovat erittäin tervetulleita aloitteita.
Komission muut kärkiteemat, kuten Green Deal ja digitalisaation vauhdittaminen, ovat myös erittäin tärkeitä ja kannatettavia teemoja. Green Dealin on määrä viitoittaa Euroopan tietä maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi talousalueeksi vuoteen 2050 mennessä. Odotan komissiolta esityksiä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin keinoin. EU:n tulee pyrkiä siihen, että teollinen kilpailukyky, kestävä kehitys ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vahvistavat toisiaan. Euroopan on otettava ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalin johtaja rooli ja varmistettava että muu maailma saadaan mukaan. Digitalisaation vahvistamiseksi on jo paljon tehty lainsäädännön osalta, mutta nyt on ennen kaikkea vauhditettava alan investointeja ja innovaatiota.
Vaikka parlamentti äänesti selkein luvuin uuden komission puolesta, on aika harmillista, että vihreät äänestivät tyhjää. Tämä siitä huolimatta, että heille tärkeitä tavoitteita on sisällytetty paljon komission puheenjohtajan ohjelmaan. Yhteistyössä on kyse kompromisseista ja kyvystä joustaa. Tähän vihreät eivät ilmeisesti ole valmiita.

Seksuaalikasvatuksen kriminalisointi Puolassa (B9-0166/2019, B9-0167/2019, B9-0168/2019)

14-11-2019

Puolan pedofiliaa ehkäiseväksi tarkoitettu ”Stop Paedophilia” -lakiehdotus on huolestuttavalla tavalla kaventamassa nuorten oikeuksia kattavaan ja ikätasoiseen seksuaali- ja ihmissuhdekasvatukseen. Seksuaali- ja ihmissuhdekasvatus on itsessään jokaisen ihmisen perusoikeus sekä edellytys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa, Puolan perustuslaissa ja perusoikeuskirjassa taattujen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumiselle. Nuorille tarjottavan kattavan seksuaalikasvatuksen rinnastaminen pedofilian edistämiseen on harhaanjohtavaa ja haitallista nuorille.
Olen erityisen huolissani Puolan viimeaikaisista yrityksistä systemaattisesti heikentää tyttöjen ja naisten perusoikeuksia rajoittamalla heidän seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiaan. Seksuaaliterveys on olennaisen tärkeää tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Terveydenhuollon saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys mukaan lukien, on ihmisoikeus, jota ei tule kaventaa tai rajoittaa. Siksi äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmaesityksessä kehotamme Puolan parlamenttia olemaan hyväksymättä lakiehdotusta ja varmistamaan, että nuorille taataan heidän perusoikeutensa saada kattavaa ja ikätasoista seksuaalivalistusta, ja että tällaista kasvatusta antavia tuetaan työssä niin, että sitä voidaan tehdä tosiasioihin perustuvalla ja objektiivisella tavalla.

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta (B9-0038/2019, B9-0039/2019)

18-09-2019

Brexit on aikamme surullisin esimerkki populismin vaaroista. Ison-Britannian tilanne on täysin kestämätön, maan sisäinen poliittinen tilanne on kaoottinen, eikä ratkaisuja tahdo löytyä. Pääministeri Johnsonin päätös määrätä parlamentti istuntotauolle on demokratian väheksymistä.
Britannian EU-erosta tulevat kärsimään ennen kaikkea kansalaiset, erityisesti nuoret, joista monille sopimukseton brexit tulee olemaan merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen tragedia. Parlamentti on vahvistanut tukensa neuvotellulle erosopimukselle, joka noudattaa kaikin puolin sekä Britannian reunaehtoja että EU:n periaatteita.
Esitetty erosopimus on oikeudenmukainen ja tasapainoinen ja takaa oikeudellisen varmuuden. Sopimukseton ero ei tule poistamaan Britannian vastuita ja velvollisuuksia, jotka koskevat taloudellisia sitoumuksia, kansalaisten oikeuksia sekä pitkänperjantain sopimuksen noudattamista. Mikäli Britannia ei hyväksy erosopimusta, sen tulee kantaa vastuu mahdollisesta sopimuksettomasta erosta ja sen seurauksista.
EU:n on myönnettävä jatkoaikaa brexitille, mikäli Britannian hallitus sitä perustellusti esittää, jotta pystymme välttämään hallitsemattoman ja sopimuksettoman brexitin tuhoisat vaikutukset. Britannian hallituksella on nyt peiliin katsomisen paikka. Haluavatko he todella ajaa maansa kaaokseen vai rakentaa kestävää pohjaa tulevalle yhteistyölle?

Yhteystiedot

Bruxelles

Strasbourg