ThinkTank logo Asiakirjat, jotka auttavat luomaan uutta EU-lainsäädäntöä

Uusimmat julkaistut asiakirjat

Lisätty 02-07-2019

Ensimmäiset sopimukset

01-01-2018

Toisen maailmansodan aikaansaama tuho sekä idän ja lännen välisen vastakkainasettelun jatkuva uhka tekivät Ranskan ja Saksan välisestä sovinnosta elintärkeän päämäärän. Pariisin sopimuksella vuonna 1951 toteutettu hiili- ja terästeollisuuden yhdistäminen kuuden Euroopan valtion kesken oli ensiaskel kohti Euroopan yhdentymistä. Vuoden 1957 Rooman sopimuksilla lujitettiin yhdentymisen perustaa ja ajatusta näiden kuuden valtion yhteisestä tulevaisuudesta.

Toisen maailmansodan aikaansaama tuho sekä idän ja lännen välisen vastakkainasettelun jatkuva uhka tekivät Ranskan ja Saksan välisestä sovinnosta elintärkeän päämäärän. Pariisin sopimuksella vuonna 1951 toteutettu hiili- ja terästeollisuuden yhdistäminen kuuden Euroopan valtion kesken oli ensiaskel kohti Euroopan yhdentymistä. Vuoden 1957 Rooman sopimuksilla lujitettiin yhdentymisen perustaa ja ajatusta näiden kuuden valtion yhteisestä tulevaisuudesta.

Lisätty 01-07-2019

Euroopan yhtenäisasiakirjaa edeltävä kehitys

01-01-2018

Ensimmäisten sopimusten tärkeimmät kehitysvaiheet liittyvät yhteisön omien varojen keräämiseen, parlamentin budjettivaltuuksien vahvistamiseen ja sen valitsemiseen yleisillä ja välittömillä vaaleilla sekä Euroopan valuuttajärjestelmän perustamiseen. Vuonna 1986 tuli voimaan Euroopan yhtenäisasiakirja, jolla Rooman sopimusta muutettiin merkittävästi. Se vahvisti Euroopan yhdentymistä luomalla suuret sisämarkkinat.

Ensimmäisten sopimusten tärkeimmät kehitysvaiheet liittyvät yhteisön omien varojen keräämiseen, parlamentin budjettivaltuuksien vahvistamiseen ja sen valitsemiseen yleisillä ja välittömillä vaaleilla sekä Euroopan valuuttajärjestelmän perustamiseen. Vuonna 1986 tuli voimaan Euroopan yhtenäisasiakirja, jolla Rooman sopimusta muutettiin merkittävästi. Se vahvisti Euroopan yhdentymistä luomalla suuret sisämarkkinat.

Maastrichtin ja Amsterdamin sopimukset

01-01-2018

Maastrichtin sopimuksella muutettiin edellisiä perussopimuksia ja luotiin kolmelle pilarille perustuva Euroopan unioni. Nämä pilarit olivat Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja oikeus- ja sisäasioissa tehtävä yhteistyö. Amsterdamin sopimuksessa määrättiin tarvittavista mukautuksista unionin entistä tehokkaamman ja demokraattisemman toiminnan takaamiseksi unionin laajentumista silmällä pitäen.

Maastrichtin sopimuksella muutettiin edellisiä perussopimuksia ja luotiin kolmelle pilarille perustuva Euroopan unioni. Nämä pilarit olivat Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja oikeus- ja sisäasioissa tehtävä yhteistyö. Amsterdamin sopimuksessa määrättiin tarvittavista mukautuksista unionin entistä tehokkaamman ja demokraattisemman toiminnan takaamiseksi unionin laajentumista silmällä pitäen.

Nizzan sopimus ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta

01-01-2018

Nizzan sopimuksella onnistuttiin vain osittain valmistelemaan Euroopan unionia mittavaan laajentumiseen ensin itään 1. toukokuuta 2004 ja sitten etelään 1. tammikuuta 2007. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ryhtyi näin ollen etsimään vastauksia Laekenin julistuksessa esitettyihin kysymyksiin. Se pyrki luomaan unionille uuden oikeusperustan, sopimuksen Euroopan perustuslaista. Kahdessa jäsenvaltiossa järjestetyn kansanäänestyksen kielteisen tuloksen vuoksi perustuslakisopimusta ei ...

Nizzan sopimuksella onnistuttiin vain osittain valmistelemaan Euroopan unionia mittavaan laajentumiseen ensin itään 1. toukokuuta 2004 ja sitten etelään 1. tammikuuta 2007. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ryhtyi näin ollen etsimään vastauksia Laekenin julistuksessa esitettyihin kysymyksiin. Se pyrki luomaan unionille uuden oikeusperustan, sopimuksen Euroopan perustuslaista. Kahdessa jäsenvaltiossa järjestetyn kansanäänestyksen kielteisen tuloksen vuoksi perustuslakisopimusta ei kuitenkaan ratifioitu.

Lissabonin sopimus

01-01-2018

Tässä luvussa esitellään Lissabonin sopimuksen taustaa ja keskeisiä määräyksiä. Siinä kerrataan tämän unionin uusimman perussopimuksen syntyyn johtaneet tapahtumat ja kerrotaan, miten sopimus eroaa edeltäjistään. Sopimuksen yksittäisten artiklojen määräyksiä ja vaikutuksia unionin politiikkaan esitellään yksityiskohtaisemmin muissa luvuissa, joissa käsitellään eri politiikanaloja ja aihepiirejä.

Tässä luvussa esitellään Lissabonin sopimuksen taustaa ja keskeisiä määräyksiä. Siinä kerrataan tämän unionin uusimman perussopimuksen syntyyn johtaneet tapahtumat ja kerrotaan, miten sopimus eroaa edeltäjistään. Sopimuksen yksittäisten artiklojen määräyksiä ja vaikutuksia unionin politiikkaan esitellään yksityiskohtaisemmin muissa luvuissa, joissa käsitellään eri politiikanaloja ja aihepiirejä.

Euroopan parlamentin historiallista taustaa

01-03-2018

Euroopan parlamentti sai alkunsa, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) yleiskokouksesta tuli kolmen silloisen Euroopan ylikansallisen yhteisön yhteinen yleiskokous, joka sai myöhemmin nimen Euroopan parlamentti. Tämä toimielin, jonka jäsenet on vuodesta 1979 lähtien valittu välittömillä vaaleilla, on ajan mittaan muuttunut perusteellisesti: nimitettyjen jäsenten edustajakokouksesta on kehittynyt vaaleilla valittu parlamentti, jonka rooli Euroopan unionissa käsittelyyn otettavien aiheiden määrittelijänä ...

Euroopan parlamentti sai alkunsa, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) yleiskokouksesta tuli kolmen silloisen Euroopan ylikansallisen yhteisön yhteinen yleiskokous, joka sai myöhemmin nimen Euroopan parlamentti. Tämä toimielin, jonka jäsenet on vuodesta 1979 lähtien valittu välittömillä vaaleilla, on ajan mittaan muuttunut perusteellisesti: nimitettyjen jäsenten edustajakokouksesta on kehittynyt vaaleilla valittu parlamentti, jonka rooli Euroopan unionissa käsittelyyn otettavien aiheiden määrittelijänä on tunnustettu.

Euroopan parlamentin vaalimenettelyt

01-02-2018

Euroopan parlamentin vaalimenettelyjä ohjaavat yhtäältä unionin lainsäädännössä vahvistetut kaikkia jäsenvaltioita koskevat säännöt ja toisaalta maasta toiseen vaihtelevat kansalliset säännökset. Yhteisissä säännöissä vahvistetaan suhteellisen vaalitavan periaate, äänikynnyksiä koskevat säännöt ja tietyt Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomat toimet. Monista muista merkittävistä kysymyksistä, kuten käytettävästä vaalijärjestelmästä ja vaalipiirien lukumäärästä, päätetään ...

Euroopan parlamentin vaalimenettelyjä ohjaavat yhtäältä unionin lainsäädännössä vahvistetut kaikkia jäsenvaltioita koskevat säännöt ja toisaalta maasta toiseen vaihtelevat kansalliset säännökset. Yhteisissä säännöissä vahvistetaan suhteellisen vaalitavan periaate, äänikynnyksiä koskevat säännöt ja tietyt Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomat toimet. Monista muista merkittävistä kysymyksistä, kuten käytettävästä vaalijärjestelmästä ja vaalipiirien lukumäärästä, päätetään kansallisten lakien mukaisesti.

Euroopan unionin tuomioistuin

01-03-2018

Euroopan unionin tuomioistuin on yksi unionin seitsemästä toimielimestä. Se muodostuu kahdesta osasta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Euroopan unionin tuomioistuin käyttää unionissa tuomiovaltaa. Se huolehtii unionin primaarioikeuden ja johdetun oikeuden oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta unionin alueella. Tuomioistuin valvoo myös unionin toimielinten säädösten laillisuutta ja tekee ratkaisuja siitä, noudattavatko jäsenvaltiot primaarioikeuden ja johdetun oikeuden velvoitteita ...

Euroopan unionin tuomioistuin on yksi unionin seitsemästä toimielimestä. Se muodostuu kahdesta osasta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Euroopan unionin tuomioistuin käyttää unionissa tuomiovaltaa. Se huolehtii unionin primaarioikeuden ja johdetun oikeuden oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta unionin alueella. Tuomioistuin valvoo myös unionin toimielinten säädösten laillisuutta ja tekee ratkaisuja siitä, noudattavatko jäsenvaltiot primaarioikeuden ja johdetun oikeuden velvoitteita. Tuomioistuin tulkitsee lisäksi unionin oikeutta kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä.

Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta

01-03-2018

Tässä luvussa käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa. Euroopan unionin tuomioistuimeen kuuluu kaksi tuomioistuinta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Tuomioistuin tarjoaa eri oikeussuojakeinoja, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 251–281 artiklassa, Euratomin perustamissopimuksen 136 artiklassa ja perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 3 Euroopan unionin tuomioistuimen ...

Tässä luvussa käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaa. Euroopan unionin tuomioistuimeen kuuluu kaksi tuomioistuinta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin. Tuomioistuin tarjoaa eri oikeussuojakeinoja, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 251–281 artiklassa, Euratomin perustamissopimuksen 136 artiklassa ja perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa N:o 3 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

01-10-2017

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on unionin neuvoa-antava elin, jossa on 329 jäsentä. Sen lausunto vaaditaan pakollisissa kuulemisissa perussopimuksissa määrätyillä aloilla, ja lisäksi komissio, neuvosto ja parlamentti voivat kuulla sitä vapaaehtoisesti. Se voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan. Sen jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on unionin neuvoa-antava elin, jossa on 329 jäsentä. Sen lausunto vaaditaan pakollisissa kuulemisissa perussopimuksissa määrätyillä aloilla, ja lisäksi komissio, neuvosto ja parlamentti voivat kuulla sitä vapaaehtoisesti. Se voi myös antaa lausuntoja omasta aloitteestaan. Sen jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.